Pääkirjoitus 22.11.2020: Koronakriisissä edessä viimeinen koettelemus

Päivittäin ilmoitettujen uusien koronatartuntojen määrä Suomessa nousi perjantaina koko epidemian ajan ennätykseen, 461 tapaukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan luvussa on mukana tapauksia aiemmilta päiviltä. Tämä ei kuitenkaan lievennä tilanteen vakavuutta, sillä aiempiakin päiväkohtaisia hyppäyksiä on selitetty samalla tavoin.

Kevään tavoin epidemian keskus Suomessa on Helsingissä ja Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun kuntien todettiin torstaina siirtyneen kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen. Perjantaina Etelä-Suomen aluehallintovirasto kielsi kaikki yli 20 hengen yleisötilaisuudet sisätiloissa koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Osa alueesta on vasta kiihtymisvaiheessa, joten päätös kuvastaa viranomaisten alueellista harkintavaltaa.

Määrätietoisella tartuntaketjujen jäljittämisellä ja rajoitustoimien kiristämisellä voidaan saada hallintaan paikallisia ryppäitä. Esimerkiksi Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Pieksämäellä palattiin kuluneella viikolla kiihtymisvaiheesta perustasolle. Pohjois-Savon koronatyöryhmä lievensi samalla maskisuositusta.

Kasvosuojuksia kannattaa kuitenkin käyttää, jos vähänkin epäilee turvavälien pitävyyttä. On myös parasta henkisesti varautua siihen, että tilanne voi vielä huonontua. Jokainen voi käytöksellään tehdä oman osansa sen estämiseksi.

Pääkaupunkiseudulla koronatilanteen hallintaa vaikeuttavat ennen muuta väestön määrä, väestöntiheys ja asumistiheys. Muualla maassa harva asutus ja siihen sopeutuneet, jo valmiiksi melko eristyneet elämäntavat ovat paljolti auttaneet siinä, että Suomi on pysynyt ilahduttavana poikkeuksena eurooppalaisessa vertailussa.

Pääkaupunkiseudulla olot muistuttavat kuitenkin eniten Keski-Eurooppaa ja esimerkiksi Ruotsin asutuskeskittymiä. Viime aikoina viruksen on havaittu leviävän etenkin Helsingin ja sen naapurikuntien maahanmuuttajavaltaisilla asuinalueilla. Syynä on jossain määrin kielimuuri, mutta myös kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä johtuva tiivis asuminen laajoissa perhe- ja sukuyhteisöissä.

Tiukennukset toimivat toivon mukaan herätyksenä.

Helsingissä avin linjaukset merkitsevät muun muassa teatteriesitysten, konserttien ja yleisön osalta myös urheilutapahtumien peruuntumista.

Keväällä koettuihin rajuimpiin rajoituksiin on vielä matkaa. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnan sulkeminen edellyttäisi valmiuslain aktivoimista uudelleen. Toimenpiteitä on kuitenkin asteittain kiristettävä, ellei epidemian laajeneminen pysähdy. Tiukennukset toimivat toivon mukaan herätyksenä niille huolettomille, jotka ovat tuudittautuneet uskoon, että suomalaiset ovat immuuneja pandemialle. Vielä on kestettävä mahdollisesti pitkälle kevääseen, kunnes toimiva rokote viimein vapauttaa korona-ahdingosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu