Pääkirjoitus 30.11.2020: Koronatoimia ei voi jättää vain yksilöiden varaan

Koronaepidemian leviämisvaiheeseen ajautuneella pääkaupunkiseudulla astuvat tänään voimaan entistä tiukemmat rajoitukset. Esimerkiksi lähes kaikki julkiset yleisötilat suljetaan ja yli kymmenen hengen kokoontumiset kielletään.

On uskottava ja toivottava, että epidemian keskuksessa uudet toimet tehoavat. Jos ne eivät riitä, keinoja on kovennettava. Paikallisesti pandemian hallinnassa on onnistuttu ja perustasolle palattu kertaalleen muun muassa Kuopiossa. Päivittäin todettujen tartuntojen kasvava määrä osoittaa kuitenkin koko maan suuntaa.

Suomessa saatiin keväällä hyvää kokemusta koronaviruksen tukahduttamisesta. Keinovalikoimaan otettiin Uudenmaan maakunnan sulku ja koulujen siirtyminen etäopetukseen koko maassa. Rajoituksia ja suosituksia tehosti vielä tuntemattoman, muualla Euroopassa kuolemaa kylväneen viruksen pelko. Talven lähestyessä ilmassa on selvästi taisteluväsymystä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on vedonnut kansalaisiin, jotta he välttäisivät kontakteja ja viettäisivät joulunkin vain perhepiirissä. Perusasioista on hyvä muistutella, mutta realismi on pidettävä mukana. Tietoa viruksesta on ollut jo pitkään saatavana aivan riittävästi. Kun ohjeita vielä rikotaan, se tehdään tietoisesti ja omasta mukavuudenhalusta. Itsekkyys on tuomittavaa, mutta pelkkä paheksunta ei sitä suitsi. Vasta rajoitukset ja sanktiot purevat, jos puhe ei auta.

Ruotsissa lähes kansanterveydelliseen katastrofiin johtanut koronapolitiikka toimii yhä varoittavana esimerkkinä. Ihmisten vapaaehtoisen toiminnan varaan ei voida laskea selviytymistä vakavasta terveysuhasta, vaan pakkoakin tarvitaan. Ihmisten käyttäytymisen peruslainalaisuudet on vihdoin otettu todesta myös Ruotsissa.

Toisaalta myös Keski- ja Etelä-Euroopan koronakauhuista voidaan ottaa ja on otettukin Suomessa opiksi. Hallitus ei esimerkiksi aio edistää edelleenkään maskipakkoa, mikä on kokonaisuutena arvioiden viisasta.

Vasta rajoitukset ja sanktiot purevat, jos puhe ei auta.

Suomessakin on esiintynyt puheenvuoroja, joissa ylistetään muiden eurooppalaisten maskikuria. Kehutuissa maissa epidemia on kuitenkin karannut hallinnasta kasvosuojusten yleisyydestä huolimatta. Maskeista on suoranaista haittaa, kun niitä käytetään miten sattuu tai ne tuudittavat valheelliseen turvallisuudentunteeseen, jonka varassa eletään muuten kuten ennenkin.

Suomen oma hieno esimerkki keväältä osoittaa, että maskeja verrattomasti tärkeämpää on selkeä etäisyyden pitäminen ja kaiken turhan asioinnin karsiminen. Tähän suuntaan on tarvittaessa ohjattava asteittain kovenevilla rajoituksilla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.