Jari Jolkkosen kolumni: Korona loihti esiin pahan ongelman

Jari Jolkkonen

Jari Jolkkonen

Ilo on elämämme asioista tavoitelluin, kärsimys ehkä yleisin. Miksi paha näyttää kuuluvan sekä elämäämme että maailman rakenteeseen?

Tätä olen pohtinut koronasyksynä perinteisissä papiston retriiteissä. Niissä käsitellään ajankohtaisia hankkeita. Jaetaan iloja ja suruja. Hiljennytään. Ja studeerataan. Jokaista retriittiä varten papin tulee lukea teologinen teos, josta sitten keskustellaan.

Tänä vuonna yhtenä lukutehtävänä oli Oxfordin yliopiston matematiikan professorin John Lennoxin kirjanen Missä Jumala on koronavirusmaailmassa? Kirja oli väline isomman äärelle, pahan ongelmaan.

Tavallisesti pahan ongelma jaetaan kahteen. Moraalisesta pahasta ihminen kantaa päävastuun. Sellaisia ovat murhat ja koulukiusaamiset. Luonnollinen paha taas näyttää kiertyvän maailman rakenteeseen. Sellaisia ovat maanjäristykset, onnettomuudet ja sairaudet.

Toinen hyvä erottelu on ongelman jakaminen eksistenttiseen ja teoreettiseen. Sairasvuoteella kärsimyksen ongelma näyttäytyy omakohtaisena ahdistuksena, kirjastossa älyllisenä probleemina.

Molemmille on paikkansa, mutta on parempi pitää ne erillään. Sairasvuoteessa riutuvalle ei pidä tarjota ulkopuolelta teoreettista ”selitystä”, olkoon se maallinen tai uskonnollinen. Jeesus torjui kausaliteetin: sairautta ei pidä selittää Jumalan rangaistuksella. Yhtä ongelmallinen on sielunmuokkausperustelu, joka mukaan kärsimys tähtää jalostamaan luonteenpiirteitä.

Tulkinta on päätön.

Silti haluan puolustaa pahan pohtimista myös teoreettisesti. On oikein kysyä, miksi maailmaamme näyttää kuuluvan luonnollista pahaa. Keväällä esitettiin myös teologisia tulkintoja. Jotkut väittivät koronan olevan Jumalan rangaistus tai lopun aikojen merkki. Minusta tulkinta on kehno ja päätön.

Mutta on myös vastakkaisia tulkintoja. Muuan ympäristöaktivisti esitti HS:n Kuukausiliitteessä tulkinnan koronasta Jumalan lahjana: ”Ihan niin kuin Luoja olisi tullut auttamaan meitä. Nyt on turhat liikematkat ja lentäminen loppunut melkein kokonaan. Kuin taivaan lahja tälle planeetalle. Mitä siitä, jos me vanhat kuolemme yhtä vuotta aikaisemmin?” En sanoisi näinkään.

Lennox muistuttaa, että maanjäristykset purkavat maan sisäistä painetta ja ovat elämän kannalta välttämättömiä. Sadasta miljoonasta virustyypistä 21 aiheuttaa tauteja ihmiselle. Ylivoimainen enemmistö on elämän kannalta hyödyllisiä. Tämä ei ole tyhjentävä pahan ”selitys”. Mutta se voi antaa suhteellisuudentajua.

Lennox ei pyri esittämään teologista tulkintaa koronan ”tarkoituksesta”. Mutta hän väittää, että usko Jumalaan motivoi pitämään huolta heikommista. Se antaa myös toivoa, että elämä on suuremmissa käsissä.

Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.