Outi Poikosen kolumni: Suomalainen koulujärjestelmä hipoo vertailussa muihin maihin yhä täydellisyyttä

Outi Poikonen

Outi Poikonen

Suomalainen verorahoilla kustannettu yhteiskunta on koronavuoden keskellä pyörittänyt koululaisperheiden arkea enemmän kuin kelvollisesti.

Kevään etäkoulusta voi löytää paljon epäkohtia, kun oikein alkaa kaivaa. Arvostella koululaisille tarjottuja lounaspaketteja mauttomiksi. Moittia, miksi saman koulunkaan opettajat eivät järjestäneet etäopiskelua yhdessä ja samassa palvelussa, vaan toinen laittoi tehtävät Googlen Formsiin ja pienryhmäkokoontumiset Meetiin, operoi toinen Classroomin kautta. Ja lopuksi vielä pöyristyä etäopetukseen tarvittavien digilaitteiden vaatimuksista ja oletuksesta, että aikuisapua on saatavilla etäkoulua suoritettaessa.

Valittamisen sijaan suomalaisopinahjojen keväällä lähes hetkessä luoma kahden kuukauden etäkoulu on ihme.

Kun Suomessa oppivelvollisilta, koulun henkilökunnalta ja huoltajilta meni keskimäärin muutama päivä sukeltaa epidemian vaatimaan kodissa tapahtuneeseen oppimisympäristöön, ollaan esimerkiksi Saksassa vieläkin ihan lähtötelineissä.

Helsingin Sanomat (29.11.) kertoi Saksan kotiäitikulttuuria taustoittavassa jutussaan, kuinka etäkouluhommat ovat sujuneet kuluvan vuoden aikana Euroopan talousveturina pidetyssä maassa.

Kun Suomessa etäkoulupäivän läksyt ovat pamahtaneet tarkasti ja lukujärjestyksen mukaan taajuuksille viimeistään aamulla, on Saksassa tokaluokkalainen saanut tehtävänsä paperinippuna kahden viikon välein postin mukana.

Koulujärjestelmä hipoo vertailussa muihin maihin yhä täydellisyyttä.

Kun Suomessa oppilas lähettää päivän päätteeksi opettajalleen puhelimella ottamansa kuvan todisteeksi tehdyistä tehtävistä, ei Saksassa postin mukana tulleiden tehtävien perään kysellä. Kaiken huipuksi ainakin suomalaisperhe Iisalo on saanut nyt syksyllä samat tehtävät, jotka saksalaiskoulu lähetti kertaalleen jo keväällä.

Itsestäänselvyytenä pitämämme suomalainen koulujärjestelmä hipoo vertailussa muihin maihin yhä täydellisyyttä. Vaikka me suomalaiset löydämme siitä suuria ongelmia ja puutteita, eivät niitä näe muun maalaiset. Päinvastoin. Tästä esimerkki viikonlopun Ilta-Sanomista, jossa Suomeen muuttanut teksasilainen Mark nosti juuri koulutuksen uuden kotimaansa parhaaksi asiaksi. Kun laatu on kunnossa, löytyy myös halu oppia ja kouluttautua.

Koronan tuoma etäaika on synnyttänyt koulupudokkaita Suomessakin, mutta Unicefin elokuussa julkaiseman raportin mukaan kolmasosalla maailman koululaisista ei ole ollut mitään etäopiskelumahdollisuuksia koulujen sulkeuduttua koronaviruksen takia.

Kirjoittaja on urheilutoimittaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.