Pääkirjoitus 11.12.2020: Maanpuolustuksen aateperusta murroksessa

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore kyselytutkimus antaa paljon ajattelemisen aihetta asevelvollisuuden kehittämiseen. Viime keväänä asiaa pohtimaan asetetun parlamentaarisen komitean työlle ajoitus on mitä parhain, sillä käsitykset maanpuolustuksesta ovat murroksessa.

Kannatus nykymuotoiselle asevelvollisuudelle on vähentynyt. Kyse ei kuitenkaan ole suoraviivaisesti aatteellisen sodanvastaisuuden lisääntymisestä. Viime vuosina uutena tekijänä mukaan on tullut tasa-arvonäkökulma.

Reilu puolet vastaajista kannatti nykymallia, kun taas neljäsosa piti parempana pakollista asepalvelusta sekä miehille että naisille. Toisaalta keskustelu voi herättää kysymään, miksi miehillä pitäisi olla velvollisuus, kun naisten osallistuminen on vapaaehtoista. Tällainen pohdinta voi lisätä kaikille vapaaehtoisen palveluksen kannatusta. Näin tasa-arvon edistäminen voi johtaa sekä sotilaallista valmiutta vahvistavaan että heikentävään tulkintaan.

Maanpuolustustahto näyttää asettuneen melko pysyvästi aiempaa alhaisemmalle tasolle. Noin kaksi kolmesta on sitä mieltä, että Suomen pitäisi hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan puolustautua aseellisesti, vaikka tulos olisi epävarma. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on, että tahto on laskenut nuorten aikuisten ikäluokassa.

Toisaalta yleinen halukkuus osallistua omien kykyjen mukaan on korkealla tasolla. Kaikille yhteistä ja pakollista kansalaispalvelusta joko sotilaallisena tai siviilipalveluksena kannatti yli puolet vastaajista. Kehityskulku liittynee erilaisten uhkien moninaistumiseen. Yleinen valmius palvella kotimaata tavalla tai toisella on arvokasta ja auttaa selviytymistä kriisissä kuin kriisissä.

Kuitenkaan varsinaisen sotilaallisen hyökkäyksen edessä pelkkä siviilikriisinhallinta ei riitä. Keskustelu uusista uhista saattaakin johtaa ajatusvirheeseen. Voidaan kuvitella, että pandemiat ja ilmastonmuutos ovat niin tärkeitä ja vakavia, että ne ovat mitätöineet sotilaalliset uhat, vaikka ne ovat tulleet vain lisämurheiksi rinnalle.

Puolustustahdon perusedellytys on ajasta aikaan, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi. Osittain tahdon hiipuminen johtuu siitä, että sotasukupolvien kokemuksiin nojannut historiallinen muisti menetetään. Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvinvointivaltiota aletaan pitää itsestäänselvyyksinä. Toinen tärkeä syy haitalliseen kehitykseen on osattomuuden ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Yhteisen puolustustahdon ylläpitäminen vaati ennen kaikkea, että kaikki pidetään mukana yhteisessä hyvinvoinnissa.

Keskustelu uusista uhista saattaa johtaa ajatusvirheeseen.

Kommentoi