Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 12.12.2020 EU pysyy kasassa kompromissien kautta

Mahdottomalta ratkaistavalta näyttänyt ristiriita oikeusvaltioperiaatteesta ratkesi luovaan kompromissiin EU-johtajien kokouksessa Brysselissä torstaina. Muun muassa Suomen ja muiden nettomaksajamaiden kauan ajama periaate EU-tukien sitomisesta demokratian pelisääntöjen noudattamiseen hyväksyttiin lopulta, kun vaakalaudalla oli sopu koko EU:n budjetista vuosille 2021–27 sekä massiivisesta koronaelvytyspaketista, kaikkiaan 1 800 miljardista eurosta.

Vastaan hangoitelleiden Unkarin ja Puolan johtajat eivät edelleenkään rakasta oikeusvaltiota, mutta eurojen kieltä he ymmärtävät. Muut nettosaajamaat antoivat osaltaan painetta sovinnon löytämiseksi ja vuolaiden elvytyshanojen avaamiseksi.

Saksan kehittelemä kompromissi on EU:lle tyypillinen, ei kertakaikkinen ratkaisu vaan pikemminkin ratkaisun siirto eteenpäin tulevaisuuteen. Oikeusvaltioperiaate otetaan kyllä käyttöön, mutta jäsenmailla on mahdollisuus haastaa sen pätevyys EU-tuomioistuimessa. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoittikin, että maa aikoo näin menetellä eli selvityttää, onko mekanismi yhteensopiva EU:n perussopimusten kanssa.

Unkarin ja Puolan on arvioitu voivan viivästyttää periaatteen voimaan astumista oikeusteitse parikin vuotta, vaikka EU-komission varapuheenjohtaja Vera Jourova ennakoikin, että prosessi voisi olla ohi jo muutamassa kuukaudessa (Yle 11.12.). Joka tapauksessa sopu vapauttaa tässä vaiheessa EU:n budjettirahoituksen ja elvytyspaketin käyttöön, sillä oikeusvaltioperiaatetta ei sovelleta takautuvasti. Puola ja Unkari ovat voittaneet ainakin aikaa, mutta niiden asema käy tukalammaksi, jos ja kun mekanismi vahvistetaan EU-tuomioistuimessa.

Samat Itä-Euroopan maat hangoittelivat tutusti vastaan myös ilmastopolitiikassa, josta saavutettiin niin ikään yhteinen linjaus neuvotteluissa perjantain vastaisena yönä. Tuoreen periaatepäätöksen mukaan EU-maat vähentävät vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Pääasiallinen väline on päästökauppajärjestelmä.

EU:n aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotavoite on hyvä Suomelle, jonka hallitusohjelmassa aikataulu on vielä kovempi. Kun EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Suomi pyrkii saavuttamaan saman päämäärän jo 2035.

Sovinnon löytämistä edesauttoi ilmastokysymyksessäkin se, että tavoite siintää vasta tulevaisuudessa. Yksityiskohtaiset keinot sen saavuttamiseksi periytyvät tuleville huippukokouksille.

Puola ja Unkari ovat voittaneet ainakin aikaa.