Pääkirjoitus 19.12.2020: Eläkeputkesta syntyi kohtuullinen kompromissi

Päätös eläkeputken poistoista osoittaa, että Sanna Marinin (sd.) hallitus on varsin toimintakykyinen myös muissa kuin akuutin koronakriisin hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Hallitus onnistui tekemään vaikean poliittisen päätöksen, kun työmarkkinakeskusjärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen toimeksiannossa, jossa niiltä pyydettiin keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi.

Ratkaisu syntyi keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan laittamalla "kirkko keskelle kylää". Mahdollisuus ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin poistuu asteittain vuodesta 2023 alkaen. Vastaavasti neuvottelutulokseen sisältyy elementtejä, jotka parantavat hallituksen mukaan ikääntyneiden työmarkkina-asemaa ja muutosturvaa.

Saarikon sanavalinta kiteyttää kompromissiratkaisun, joka ei välttämättä ole täysin kenenkään mieleen mutta on kokonaisuutena toiveiden mukaan parannus entiseen. Ryhdikkyyttä viestittää, että vasemmistovetoinen hallitus rohkeni tehdä päätöksen, joka tosiasiallisesti heikentää monen työttömäksi jäävän ikääntyneen toimeentuloa.

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan tehdyt ratkaisut kasvattavat yhdessä työllisyyttä noin 10 300 lisätyöllisen verran. Uudistus tarkoittaa työttömiksi jääville ikääntyneille keppiä, joka kannustaa heitä hakemaan töitä. Toisaalta irtisanovilta työnantajiltakin poistuu helppo väylä väen vähentämiseen aina vanhimmasta päästä.

On kuitenkin esitetty epäilyjä, että ministeriön arvio on yläkanttiin. Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi, ettei eläkeputken poisto paranna ikääntyneiden työllisyyttä, sillä se ei poista työelämästä ikäsyrjintää eikä myöskään lisää työvoiman kysyntää (Yle 18.12.).

Irtisanomisten yhteydessä pääsy eläkeputkeen on tarjonnut selkänojaa ja pehmeän laskun tulonmenetykseen. On realistisesti myönnettävä, että kaikki noin kuusikymppiset työttömiksi jäävät eivät helposti työllisty uudelleen. Tämän kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ryhmän toimeentulo huononee jatkossa. Olikin ymmärrettävää, että ratkaisun hyväksyminen oli vaikeaa etenkin Vasemmistoliitolle.

Toisaalta myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmaisi huolensa, sillä uusi irtisanomiskorvaus ja muutosturvan parannukset lisäävät työnantajien maksurasitusta. Työllisyyspolitiikan molempien vastakkaisten laitojen tyytymättömyys kielii osaltaan kohtalaisen toimivasta kompromissista. Eläkeputken poisto on esimerkki työelämän rakenteellisesta uudistuksesta, joka näyttää etenkin alkuvaiheessa heikennykseltä mutta jonka odotetaan kannattavan pitkän ajan kuluessa.

On esitetty epäilyjä, että ministeriön arvio on yläkanttiin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.