Saunotaan maailmanperintökohteessa

Saunominen kuuluu suomalaisten arkeen ja juhlaan, ja tuttuna ohjelmanumerona myös jouluun. Instituution asema on nyt virallistettu maailmanlaajuisesti, kun suomalainen saunaperinne on lisätty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön joukkoon.

Saavutus on ensimmäinen lajissaan Suomen kulttuuriperinteelle, mutta tulee ansiosta. Sauna on kuulunut suomalaisten muinaiskulttuuriin kehdosta hautaan. Siellä on sekä synnytetty että käsitelty vainajia. Siinä välissä on tähän päivään asti puhdistuttu, rentouduttu ja rauhoituttu.

Kunnian ohella tunnustus tuo velvoitteita vaalia arvokasta historiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa maan vanhimpien yleisten saunojen suojelun hakemista.

Perinne sinänsä ei kaipaa julkista ohjausta säilyäkseen. Kaikki suomalaiset eivät ole kovia saunomaan, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan lähes 90 prosenttia saunoo ainakin kerran viikossa.

Kylpylöitä ja lämpimiä höyryhuoneita niiden yhteydessä tunnetaan kautta maailman, mutta suomalainen erityispiirre on kipakka löylyttely. Suomessakin kulttuuri on tavattoman monimuotoista. Jotkut lämmittävät oman kodin sähkökiukaan joka ilta, toiset panostavat perinteiseen lauantaisaunaan ja jotkut säästävät nautinnon mökille. Osa vaatii puukiukaan lämmöt ja osa savusaunan aromit. Puolet kansasta vihtoo ja toinen puoli vastoo. Saunomistottumuksista voidaan leppoisasti kiistellä, sillä kukaan ei ole väärässä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.