Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jussi Murtasaaren kolumni Naurettavan vaikuttava meemi

Iisalmen kaupungin uusi logo nousi puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa joulun alla. Sille naureskeltiin etenkin Twitterissä, jossa kommentoijat kertovat näkevänsä siinä suuseksiä. Tarina jatkui, kun kuopiolainen Jyri Turunen muotoili logosta uuden version ja alkoi tehdä sillä vaatekauppaa internetissä.

Turunen korosti Savon Sanomien haastattelussa, että "kyse on hyväntahtoisesta naljailusta, jollaista näkee verkossa jatkuvasti."

Tätä hyväntahtoista naljailua voi huumoriksikin kutsua. Internetissä sen ehtymätön lähde on meemit. Sitä oli myös Iisalmen logon ympärille syntynyt somepöhinä.

Internetmeemillä tarkoitetaan kuvan tai videon sekä tekstin yhteenliittymää, joka leviää verkossa. Niihin liittyy olennaisesti huumori muodossa tai toisessa. Meemit voivat olla poliittista satiiria, ironiaa, parodiaa tai ne kumpuavat vaikkapa vastakkainasettelusta.

Todella kovan luokan meemiin liitetään yleensä odotus, että siitä kasvaa jotain elämää suurempaa. Hyvä esimerkki tästä on vuoden 2019 jääkiekon MM-kisoissa iskusanaksi noussut Mörkö, joka syntyi selostaja Antero Mertarannan hehkuttaessa jääkiekkoilija Marko Anttilaa kyseisellä nimellä.

Toimittaja Jussi Pullinen kuvailee internetin olemusta luotaavassa kirjassaan Mitä meille tapahtui?, että MM-kultahuuman myötä lukemattomat Mörkö-aiheiset kuva- ja videokollaasit eivät olleet pelkkää voitonjuhlintaa, vaan alleviivasivat meihin kansakuntana liitettyjä ominaisuuksia, kuten sisukkuutta ja kykyä yhteistyöhän vaikeissa paikoissa. Pullinen sanoo meemin saavuttaneen kohokohtansa, kun Suomen elinvoimaa symboloivan Havis Amanda -patsaan ylle vedettiin Muumi-Mörköä esittävä kaapu.

Netin "meemistymisen" myötä on totta kai alettu keskustella meemien vaikutusvoimasta ihmisten arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen.. Professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta on luonnehtinut niillä vaikuttamisen olevan toimivaa, koska huumori ei aktivoi aivojamme kovin tehokkaasti varoittamaan vaikutusyrityksestä. (Yle 20.9.2019).

Jotain voimaa meemeissä lienee, sillä niiden käyttö poliittisen viestinnän välineenä runsastui 2010-luvulla. Suomessa tämä on ajoitettu vuoteen 2015, jolloin internetissä alkoi liikkua pilakuvia poliitikkojen koulutuslupauksien onttoudesta.

Ja tutkittuakin tietoa on luvassa. Maanpuolustuskorkeakoululla sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistoilla on meneillään tutkimushanke Agentit, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää, kuinka nuorten ajatteluun vaikutetaan somessa. Osana sitä tutkitaan myös meemien vaikutusta.

Iisalmen rivon logon saaga jatkuu: Graafikko painoi parodian vaatteisiin, kaupunki ei hyväksy, professori näyttää varovaisesti vihreää valoa

Muistatko: logoista on kohkattu Savossa ennenkin – Kuopion "käytetty kondomi" keräsi aikoinaan kovaa kritiikkiä

Nyt puhuvat Iisalmen "rivon" logon suunnittelijat: aluksi somehuomio säikäytti, mutta lopulta nauratti

Iisalmen kaupungin uudessa logossa nähdään rietastelua – kaksimielisiä vitsejä satelee somessa