Pääkirjoitus 12.1.2021: Kuopion panostukset ovat lisänneet vetovoimaa

Kuopion kaupungin muuttovetovoima on selvästi kasvanut suhteessa Siilinjärveen, joka on tyypillinen kehyskunta. Vuodesta 2016 lähtien muuttajia on ollut enemmän Siilinjärveltä Kuopioon kuin päinvastoin. Sitä ennen suunta oli vuosikymmenten ajan toisinpäin ( Savon Sanomat 12.1.).

Ilmiö on aluekehittämisen asiantuntijan Timo Aron mukaan valtakunnallinen. Keskuskaupunkien vetovoima on tukahduttanut kehyskuntien kasvua, joskin viime vuosina jossain päin Suomea kehyskunnat ovat päässeet jälleen kasvuun kiinni. Se, että Kuopion kyljessä niin ei ole käynyt, voi Aron mielestä johtua Kuopion monipuolisesta asuntotuotannosta. Yhden selityksen antaa Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen, joka aprikoi syyksi ikävään väestökehitykseen syntyvyyden puolittumisen parhaimmista vuosista. Osa perheistä on ohittanut kasvuiän.

Perheissä muuttoasioita puntaroidaan arjen näkökulmasta ja nimenomaan sujuvan arjen näkökulmasta. Pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvuus ei kaikille riitä asumispaikan valintaperusteeksi, vaan pitää olla paljon muuta. Lisäksi eri elämänvaiheissa ihmiset kaipaavat erilaisia asumisratkaisuja ja luonnollisesti Itä-Suomen keskuksena Kuopiolla on tarjota vaihtoehtoja paljon enemmän kuin Siilinjärvellä.

Valinnanvaran eroja voi päätellä myös tämänhetkisestä asuntotarjonnasta. Vuokraovi.fi-palvelussa heti vapaana olevia asuntoja oli maanantaina kaikkiaan 617, kun taas Siilinjärvellä vuokra-asuntojen kokonaistarjonta oli 27. Myynnissä olevia asuntoja oli Kuopiossa 1660, joista 153 omakotitaloa ja Siilinjärvellä 183 asuntoa, joista 54 omakotitaloa. Kuopiossa on viime vuosina panostettu paljon tonttitarjontaan, mikä näkyy siinä, että Saaristokaupungin lisäksi Hiltulanlahden alue vetää lapsiperheitä. Tosin Siilinjärvi sai omakotitalotonttien varauksia ennätysmäärän koronavuonna.

Yksi näkökulma kuntien vertailuun liittyy urheilupaikkoihin. Viime vuoden alkupuolella uutinen kertoi ( Savon Sanomat 13.2.), miten Siilinjärvellä on huutava pula hallitilasta, joka mahdollistaa talvikauden sisäharjoittelun. Koululaisliikunta kärsi puolestaan salipulasta koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Lokakuussa toinen uutinen vastasi odotuksiin, sillä Siilinjärvelle aletaan suunnitella kiinteää Ahmo-hallia, joka voisi olla käytössä talvikaudella 2022-2023 (Savon Sanomat 23.10.).

Kuopiossa on sisäliikuntapaikkoja, niin kaupungin omistamia kuin yksityisiäkin ja lisäksi jäähalli ja uimahalli kiiltävät vielä uutuuttaan.

Pieni osa vetovoimaisuuden lisäyksestä on laskettava uudistetuille teatterille ja musiikkikeskukselle. Myös yksityisen palvelutarjonnan monipuolisuus vetää Kuopioon ja onneksi paljon laajemmalta alueelta kuin vain Siilinjärveltä.

Siilinjärvellä on huutava pula hallitilasta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.