Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Parlamentista Seppo Eskelinen | Itä-Suomen saavutettavuus tarvitsee yhteistyötä

Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa liikennepolitiikalla on iso rooli. Saavutettavuus ja toimiva liikennejärjestelmä ovat maakunnissa ympäri Suomen elinehto kasvulle ja elinkeinoelämälle. Saavutettavuuden merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Hallituksen parlamentaarisesti käynnistämä valtakunnallinen, 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on edennyt lausuntovaiheeseen. Työ ei ole kuitenkaan valmistunut ilman synnytystuskia, ja erityisesti rahoituksen tasosta ja ratalinjauksista on käyty vääntöä. Itäradan Kouvola–Porvoo-linjauksen osalta peliä on pelattu koko syksy.

Linjaus on kuitenkin tällä viikolla saamassa varmistuksen ministerineuvoston käsittelyssä. Hankkeelle on ollut vahva yhteinen Itä-Suomen tahtotila, jota on tukenut Väyläviraston selvitys.

Suunnitelmassa meille tärkeitä ovat valtateiden 5,6,9 ja 23 kehittäminen, Saimaan kanavan jo tehdyt päätökset, Savon ja Karjalan ratojen peruskorjaukset, Itäradan oikaisu, Pieksämäki–Joensuu-välin ja Joensuusta pohjoiseen lähtevän raideliikenteen kehittäminen, lentoliikenteen jatkuminen maakuntakentille sekä perusväylänpidon rahoitus ohjelmakaudelle. Näiden hankkeiden eteenpäin vieminen vaatii Itä- ja Pohjois-Suomessa jatkossakin yhteistä tahtotilaa ja vahvaa yhteistä edunvalvontaa.

Viime viikolla Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema fossiilittoman liikenteen tiekartta toimenpiteineen on tärkeä osa liikennejärjestelmäsuunnitelman kokonaisuutta. Liikenteen päästöistä noin 94 prosenttia tulee meillä maantieliikenteestä, ja kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa päästötön tieliikenne vuoteen 2045 mennessä.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet rakentuvat liikennejärjestelmän tehostamisesta, autokannan uudistamisesta sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta.

Aluepolitiikan vahvistuminen pitää näkyä myös tekoina.

Kaikissa näissä ratkaisuissa on kuitenkin huomioitava erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet, ja liikennemuotojen käyttöratkaisut eivät saa myöskään asettaa harvaan asuttujen alueiden ihmisiä maksumiehiksi. Toimenpiteet on toteutettava niin alueellisesti kuin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Vahvistamalla edelleen liikennepolitiikassa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyötä pystymme vahvistamaan maakuntiemme elinvoimaa ja saavutettavuutta.

Aluepolitiikan vahvistuminen pitää näkyä myös tekoina, erityisesti päätettäessä liikennehankkeista.

Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Joensuusta.