Mitä tarkempi tieto susista, sitä parempi

Tänä keväänä Suomen susikannasta saadaan poikkeuksellisen tarkkaa tietoa, kun Luonnonvarakeskus (Luke) pääsee analysoimaan ulosteaineistosta susien dna-tietoja. Ulostekeräys on parhaillaan menossa. Dna-analyysejä susien ulosteista on tehty vuodesta 2017 lähtien, mutta kattavuus on nyt laajempi kuin koskaan (Savon Sanomat 20.1.).

Dna-analyyseissä on parasta se, että niiden ansiosta on mahdollista määrittää susivahinkotilanteessa, mikä susi on kyseessä. Kuten Luken erikoistutkija Katja Holmala totesi, syyllinen jää kiikkiin, minkä ansiosta kannanhoito kohdentuu nykyistä tarkemmin. Näytteiden perusteella on mahdollista myös selvittää onko kyse pari- vai laumareviireistä. Kesän kynnyksellä Luke lupaa susikannasta reviiritasolla tarkimman tiedon kautta aikojen. Ulostenäytteiden lisäksi kanta-arvio perustuu myös petoyhdyshenkilöiden ja maastotyön havaintoihin. Lisäksi laskennassa otetaan huomioon tilastoidut kuolleet sudet.

Holmalan mukaan susikanta on koko Suomessa jonkin verran kasvanut, mutta Pohjois-Savo ei ole enää keskeistä susialuetta. Sudetonkaan maakunta ei ole, koska ulostenäytteitä oli löytynyt tammikuun 8. päivään mennessä 40, mikä on kymmenisen prosenttia koko maan näytemäärästä.

Susikannan määrittelyn tarkkuudella, luotettavuudella ja avoimuudella on mahdollista parantaa asenneilmapiiriä, joka on tällä hetkellä ongelmallinen. Etenkin koiranomistajametsästäjät ovat hyvin epäluuloisia Luken susitietoja kohtaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut