Karjalan kunnaat, vihreät niityt

Seppo Kononen

Salmi, Impilahti, Säkkijärvi, Suistamo, Viipurin maalaiskunta, Suistamo...

Sunnuntain Savon Sanomissa on nykyisin parin sivun verran kuolinilmoituksia. Niitä on tullut tavaksi tutkailla, vaikkei sieltä pitäisi periaatteessa löytyä sukua tai edes tuttuja.

Useimmiten katsoo ensimmäisenä poislähteneitten kuolinvuotta ja vertaa sitä omaansa. Nyt tulin kuitenkin silmäilleeksi, missä täällä Savossa elämäntyönsä tehneet olivat syntyneet, ja hämmästyin, miten usean juuret olivat "siellä jossakin", rajan takana Karjalan kunnailla.

1920- ja 30-luvuilla syntyneillä karjalaisilla on vielä syviä omakohtaisia muistoja entisiltä kotiseuduiltaan, joten kuolleitten mukana katkesi myös suora yhteys seitsemän vuosikymmentä sitten väkivaltaisesti hävitettyyn ikiaikaiseen kulttuuriin. Vanha karjalainen elämänmuoto iloineen, suruineen ja omine tapoineen elää pian vain kirjojen lehdillä samaan tapaan kuin se Itä- ja Keski-Euroopan entinen erikoislaatuinen ja rikas juutalainen kulttuuri, jonka natsit tuhosivat innokkaine apulaisineen toisen maailmansodan polttouuneissa.

Onneksi ovat kirjat. Erityisesti Lempi Jääskeläinen ja Laila Hietamies-Hirvisaari ovat urakoineet Viipurin ja samalla koko Karjalan kannaksen kadonneen elämänmuodon kuvaajina. Itse muistan, miten lystiä oli lukea aikanaan edesmenneen Unto Seppäsen kannakselaistarinoita "myllytuvalta" tai "iloisten ukkojen kylästä".

Ihan viime viikkojen antoisimpiin lukukokemuksiin on kuulunut Impilahdella syntyneen sosiologian professorin Faina Jyrkilän pieni muistelo Kotikyläni Karjalassa.

Professoriksi ja tiedenaiseksi Faina Jyrkilä kertoo eloisasti nuoren maalaistytön silmin, millaista oli elää 1930-luvulla talonpoikaista elämää Laatokan rannalla, kaupungin kupeessa. Ilman sosiologien omaa runsasta slangia hän kuvaa kotikylän maantieteen, historian, luonnonolot, työt, suvut ja harrastukset ja osoittaa, miten pienestä lapsetkin otettiin täysivaltaisesti mukaan kylän elämään - töitä unohtamatta.

Tieteentekijäksi Faina Jyrkilä oli siis ilmeisen tervejärkinen ihminen. Sen verran hänessä on tiedenaista, ettei hän missään vaiheessa kerro kotikylänsä oikeaa nimeä. Miksi ei? Ehkäpä siksi, että hän arveli kaikissa muissa luovutetun Karjalan kylissä eletyn jokseenkin samanlaista elämää. Impilahtelaiset, joita meillä Pohjois-Savossakin on paljon, tietävät Jyrkilän olleen Purovaaran tyttäriä; kylä oli ison pitäjän läntisintä osaa Sortavalan kaupungin kyljessä.

Eilisen sunnuntain lehdissä kerrottiin myös Faina Jyrkilän, Jyväskylän yliopistossa elämäntyönsä tehneen Suomen ensimmäisen naispuolisen sosiologian professorin, poistuneen meidän keskuudestamme 90 vuoden korkeassa iässä.

Mutta kirja siis jäi ja sen myötä kotikylä Karjalassa.

Pohjois-Savossa karjalaisuus on tänään olennainen ja elävä osa savolaisen elämänmuodon keskellä ja lisänä. Karjalaisuus on niin luontaista, ettei sitä tule edes huomanneeksi kuin suurempina merkkipäivinä.

Yksi näistä näkyvimmistä merkkipäivistä on tiedossa runsaan vuoden päästä Kuopiossa, kun koko maan karjalaiset kokoontuvat kaupunkiin vuotuisille kesäpäivilleen kesäkuun puolivälissä. Värikkäitä kansallispukuja, hulmuavia lippuja riittää ja niin myös akkojen ja ukkojen iloista pajatusta.

Lie siellä joukossa joku nuorempikin. Toivottavasti on, sillä sukupolvien yhteen punomaa ketjua ei saisi päästää katkeamaan. Liian monen kulttuurin on annettu kuolla meidän maapallollamme - ihmiskunnan yhteiseksi häpeäksi.

Lapsuus on lämpimiä kesiä ja vihreitä niittyjä.

Ikävältä on tuntunut sen vuoksi seurata, miten Kiuruveden Vihreitä niittyjä on kynnetty ja käännetty mustalle mullalle viime aikoina. Kaupunginhallituksen tukipäätösten perusteella tapahtumaa jatketaan myös ensi kesänä, mutta ilman sen keulakuvana toiminutta Reijo Gladia.

Meneehän se laillaan ehkä näinkin.

Elävä elämä on valitettavasti osoittanut, ettei kaikki hyvä - eikä etenkään uusi - toteudu ilman tulisieluisia ihmisiä. He ovat hankalia, mutta heillä on hyviä ideoita.

Meitä tavallisia tallukoita kyllä riittää, mutta kuka meitä muistaa kuoltuamme. Erikoiset jättävät jälkensä, koska he eivät tallaa toisten askelissa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut