Pääkirjoitus: Ristiriitaisuudet eivät saa syödä luottamusta

Kun korona rantautui viime kevättalvella Suomeen, sitä ryhdyttiin torjumaan järein keinoin. Uusimaa ja ravintolat laitettiin kiinni. Kesällä virus hellitti otettaan, ja elämänmeno palasi lähemmäksi normaalia. Terveysviranomaiset varoittelivat, että syksyllä tilanne saattaa heikentyä niin kuin se sitten tekikin.

Heikentyneen koronatilanteen keskellä alkoi tulla yllättäviä myönteisiä uutisia. Rokotteiden kehittämisessä on onnistuttu etenemään pikavauhtia. Suomessakin ensimmäiset rokotteet pistettiin vuodenvaihteen tienoilla ja julkilausutun arvion mukaan valtaosa kansasta olisi rokotettu kesällä, viimeistään syksyllä.

Tunnelin päässä ollut valo on valitettavasti nopeasti himmentynyt. Euroopan unionin maat mukaan lukien Suomi eivät saa luvattuja rokotemääriä. Samanaikaisesti maahan on rantautunut koronavirusmutaatio, joka on aiempaa selvästi tarttuvampi.

Tilanne on kääntynyt parissa viikossa päälaelleen. Hallitus on väläytellyt nykyistä järeämpien rajoitusten käyttöönottoa. Rokotustahti on hidastumassa ennustetusta dramaattisesti. Euroopan unionin ja lääkeyhtiö AstraZenecan välillä käydään kiivasta sananvaihtoa. Se lähentelee sävyä, jota voi pian luonnehtia rokoteraivoksi. Molempien uskottavuus on koetuksella. Kuka sopi ja mitä?

Kaiken keskellä ei ole ihme, että kansalaiset kokevat olonsa hämmentyneiksi. Siihen on osaltaan syynä hallituksen ja eri viranomaisten näkemyserot sekä tiedottamisen ristiriitaisuudet.

Muistamme kasvomaskeihin liittyvät epäselvyydet keväällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli kasvomaskien käyttöä, mutta sosiaali- ja terveysministeriön mukaan niiden hyödyistä ei ollut tieteellistä näyttöä. Ministeriön edustajat eivät ole myöntäneet erhettään, mutta alkoivat sittemmin esiintyä maskit kasvoillaan.

Tilanne on kääntynyt parissa viikossa päälaelleen.

Viimeisin episodi nähtiin, kun pääkaupunkiseudun kunnat väljensivät koronarajoituksia vastoin terveysviranomaisten ja hallituksen, erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) näkemyksiä. Pääkaupunkiseudulla katsottiin, että esimerkiksi nuorten liikuntaharrastuksille asetetuista rajoituksista on jo enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suuri osa väestöstä joutuu ikävä kyllä elämään pitkään koronaviruksen keskellä ilman rokotesuojaa. Sanomattakin selvää on, että se tarkoittaa erilaisia rajoitustoimia. Millaisia, sen aika näyttää.

Päätökset on tehtävä läpinäkyvästi ilman arvovaltakiistoja. Viruksen vastaisessa taistelussa luottamuksesta ei voi tinkiä. Suomalaiset noudattavat hyvin määräyksiä ja neuvoja, kun ne perustellaan huolella.

Kommentoi