Pääkirjoitus 1.2.2021: Energiavirasto tahdittaa siirtohintojen laskua

Työ- ja elinkeinoministeriö sai torstaina lopultakin aikaan esityksen sähkönsiirron hintojen hillitsemisestä, mitä odotettiin pitkin viime vuotta. Ministeriössä on laskettu, että esityksen ansiosta ensi vuonna jakeluverkot voivat kerätä asiakkailta 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna.

Toimitusvarmuusvaatimusten aikarajojen siirron hallitus uskoo vähentävän joka toisen asiakkaan siirtolaskun korotuspainetta. Joka neljännen asiakkaan pitää puolestaan odottaa jopa kahdeksan vuotta ennen kuin toimitusvarma sähkö on tosiasia.

Haja-asutusalueilla korkeiden siirtohintojen jatkuvaan nousuun on kyllästytty aikaa sitten. Niinpä moni odotti hallituksen esitykseltä enemmän. Esityksen perusteluissa vedotaan kuitenkin Euroopan unionin lainsäädäntöön, joka rajaa poliittisten päättäjien mahdollisuuksia puuttua siirtohinnoittelun valvontamalliin ohi itsenäisen valvontaviranomaisen eli Energiaviraston.

Hinnoitteluun puuttumista rajoittaa myös perustuslaki, sillä kovin matalalle asetettu siirtohintojen korotuskatto saattaisi olla ongelmallinen omaisuuden suojan näkökulmasta. Esityksen mukaan korotuksen enimmäismäärä laskisi 15 prosentista 8 prosenttiin. Jo yksi prosentti merkitsee paljon, sillä sähköverkkojen nykykäyttöarvo on 11,6 miljardia euroa ja jälleenhankinta-arvo 21 miljardia euroa.

Sähkömarkkinadirektiivi velvoittaa lisäksi huolehtimaan siitä, että tariffit ja niiden laskentamenetelmät mahdollistavat sähköverkkoinvestoinnit, jotka varmistavat verkkojen toimivuutta.

Seuraavaksi ministeriössä odotetaan, että Energiavirasto tekee lainmuutosten edellyttämät muutokset laskentamenetelmiin toimivaltansa puitteissa ja itsenäisesti, oman selvitystyönsä perusteella. Vasta sen jälkeen tiedetään, miten paljon hallituksen esitys vaikutti.

Siirtohintojen jatkuvaan nousuun on kyllästytty aikaa sitten.

Siirtohintakeskustelussa on jäänyt kovin vähälle huomiolle se, miten passiivinen toimija Energiavirasto on ollut. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan viranomaisella olisi kenties ollut jo aikaisemmilla valvontajaksoilla oikeus päivittää tuottopohjassa käytettyjä yksikköhintoja. Mikään ei siis olisi estänyt käyttämästä tuottolaskelmassa todellisia investointikustannuksia. Kohtuullisen tuottoasteen tason määrittämisessä Energiavirasto on myös toimivaltainen. Mikään ei ilmeisesti olisi kieltänyt sitä määrittelemästä tuottoastetta yhtiöiden todellisten pääomarakenteiden perusteella.

Jos asiantuntija-arviot pitävät kutinsa, on välttämätöntä kysyä, miksi Energiavirasto ei ole niin tehnyt, vaan on antanut siirtohintojen nousta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut