Jussi Murtasaaren kolumni: Wikipedia, virkeä kaksikymppinen

Jussi Murtasaari

Jussi Murtasaari

Antiikin ajan merkittävimpiä tietokeskuksia oli Aleksandrian muinainen kirjasto. Sen olemukseen sisältyi pyrkimys kerätä olemassa oleva tieto yhteen paikkaan, ja säilöä se papyrusrulliin. Nykyajan vastine papyrukselle on kirjoittaa netin osoiteriville Wikipedia.

Tammikuussa 20 vuotta täyttänyt verkon tietosanakirja on saanut varttua varhaisaikuisuuteen yllättävän rauhassa. Kooltaan maailman suurimpiin verkkopalveluihin lukeutuvan Wikipedian taakkana ei ole yhtä kielteinen julkisuus kuin vaikkapa Facebookin, Twitterin ja YouTuben. Ennemminkin tasalukusynttäreiden kynnyksellä eri medioissa julkaistut jutut olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Vaikuttaa siltä, että Wikipedian koetaan edelleen ylläpitävän niitä ominaisuuksia ja arvoja, jotka on liitetty alkuperäiseen internetiin, kuten vapaata muokattavuutta ja ilmaisuutta.

Tämä nykyajan papyrusrulla on kasvanut melkoiseksi jättiläiseksi. Sen eri kieliversioista löytyy yhteensä 55 miljoonaa artikkelia ja suomenkielinen versiokin puhkaisi puolen miljoonan artikkelin rajan vuoden 2020 lopulla. Tekstejä kirjoittaa tai muokkaa kuukausittain reilusti yli 200 000 henkilöä.

Lukuja kaivellessani sorruin pienehköön syntiin. Nappasin luvut suoraan Wikipediasta. Ei liene opiskelijaa tai toimittajaa, jolle ei olisi teroitettu, että palvelua ei saa käyttää ainoana tietolähteenä.

Taustalla on tietysti ajatus siitä, kuinka luotettavaa Wikipedian tarjoama tieto on. Pohdinnan voi laajentaa koskemaan koko internetiä. Mehän olemme tottuneet siihen, että tieto piilee tietosanakirjoissa, olivat ne sitten painettuja tai sähköisiä.

Wikipedian juuretkin ovat tietosanakirja-projektissa. Sen perustajat Jimmy Wales ja Larry Sanger loivat ensin web-pohjaisen Nupedian, joka pohjautui tieteelliseen vertaisarviointijärjestelmään. Toiminta lopahti reilun kolmen vuoden kuluttua, mutta kaikkien käpisteltäväksi luotu Wikipedia porskuttaa edelleen.

Wikipedia ja internet yleensä ovat muuttaneet tietokulttuuria siten, että asiantuntijoiden ja auktoriteettien takaaman luotettavuuden rinnalle on noussut ihmisten kollektiivisesti tuotettu luotettavuus. Tässä on ongelmansa, mutta esimerkiksi Wikipedia tarjoaa siihen oman ratkaisunsa.

Palvelun artikkeleista löytyy muokkaa-, keskustelu- ja historia-painikkeet, vapaasti kaikkien käyttöön. Jokainen meistä voi ensin miettiä, haluaako olla osa ongelmaa vai ratkaisua. Sen jälkeen ei tarvitse muuta kuin klikata painikkeita ja alkaa vapaaehtoiseen työhön.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut