Jimi Korkalan kolumni: Pandemian ohella ei pitäisi unohtaa muita ongelmia

Jimi Korkala

Vuosi vuodelta kuulen, kun eduskunnassa ja hallituksessa käydään keskustelua siitä, ettei syrjäytyneisiin ja itsemurhiin ole maassamme varaa. Asioita parantavat teot kuitenkin jäävät usein sanojen tasolle. Osa syy tähän on siinäkin, että maailmalla tapahtuu jatkuvasti kaikkea yllättävää, esimerkkinä tämä pandemia. Sen torjuntaan menee rahaa, ja tämä aika tulee kuormittamaan Suomen taloutta vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi.

Pandemiasta huolimatta ihmisten ja nuorten elämän muuhunkin auttamiseen tulisi panostaa. Tähän ei riitä oppivelvollisuuden pidentäminen, vaan tarvitaan muitakin toimia. Muun muassa suurissa kouluissa tulisi olla useampia kuraattoreita sekä psykologeja, ja koulukiusaamiseen tulisi tarttua väkivallan nimillä pelkän kiusaamisen sijaan. Koulukiusaamisen pitäisi olla myös aina poliisiasia, riippumatta siitä, missä kiusaaminen tapahtuu. Ratkaisuna ei voi olla vain se, että kiusattu vaihtaa koulua, vaan ehkä jopa päinvastoin.

Asiassa edelläkävijä on Seinäjoki, jossa on otettu kokeiluun Välkky-turvatolppa, jossa olevaa nappia painamalla oppilas voi kutsua välituntivalvojan apuun selvittämään ongelmatilannetta (HS 13.12.2020). Välituntivalvoja ei ehdi seuraamaan jokaista katvealuetta, joten koululainen voi ilmoittaa napin painalluksella kiusaamistilanteesta, vaaratilanteesta, väkivallasta tai muusta tilanteesta, johon tarvitaan aikuisen apua.

Lisäksi täytyy muistaa, että myös oppilaitosten ulkopuolella on ihmisiä, joilla menee huonosti. Tuskin kukaan haluaa, että heitä ajatellaan menetettyinä tapauksina.

Myös tämä pandemia vaikuttaa omalta osaltaan muun muassa yksinäisten ja mielenterveysongelmista kärsiviin. Avun saaminen on voinut vaikeutua vaikeutuu, monet sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ovat supistuneet ja yksinäisyyden kokemisen määrä lisääntyy. Kuitenkaan mielenterveysongelmista kärsiviä ei saa unohtaa, varsinkaan kun itsemurhat ovat suomalaisnuorten keskeinen kuolinsyy. Tilastokeskuksen Findikaattorin (14.12.2020) mukaan 15–24-vuotiaiden kuolemansyistä itsemurhien osuus oli vuonna 2019 yli kolmannes. Eurooppalaisittain verrattuna luku on korkea. Eurostatin vuoden 2017 ennakkotilastojen mukaan nuorten 15–24-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli Suomessa korkeampi kuin muissa EU-maissa.

Ymmärrän, että Suomella ei ole varaa kaikkeen, mutta kokonaisvaltainen huolehtiminen lapsista ja nuorista tuo pidemmän päälle säästöjä.

Kirjoittaja kuuluu Savon Sanomien nuorten toimitukseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.