Pääkirjoitus 4.2.2021: Vuoropuhelua ei saa jättää, vaikka mieli tekisi

Valtiopäivien avajaiset olivat poikkeuksellisen vaisut keskiviikkona eduskunnassa, kun suuressa salissa puheita pitäneet presidentti Sauli Niinistö ja puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) olivat käytännössä kahden. Paikalla ei ollut yhtään kansanedustajaa, ei virkamiesjohtoa tai yleisöä koronarajoitusten vuoksi.

Juhlavissa puheissa oli tuttu yty. Presidentti totesi, että niin Suomessa kuin Euroopassa on tuomittu moneen kertaan Venäjän viimeaikaiset tapahtumat, joista tuoreimpana oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tiistainen 3,5 vuoden vankeustuomio, joka vie Navalnyin vankileirille 2,5 vuodeksi.

Niinistön mielestä yksisuuntaiset julistukset eivät kuitenkaan riitä, vaan on haettava keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Hänen mielestään puheyhteyttä tarvitaan erityisesti niiden kanssa, joiden kanssa erimielisyyksiä on eniten. Eikä se tarkoita, että vahvalla pohjalla olevista omista näkemyksistä pitäisi luopua.

Niinistön puheesta paistoi tyytyväisyys siihen, että EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell aloittaa Venäjän vierailunsa torstaina Moskovassa, joskin hän samalla linjasi, millainen vuoropuhelu on Suomen edun mukaista: suora ja suorasanainen dialogi.

Samalla Niinistö asettui vastustamaan muun muassa Baltian maiden, Romanian ja Puolan näkemystä, jonka mukaan Borrellin ei pitäisi matkustaa Moskovaan.

Tiedotustilaisuudessa Niinistö muistutti myös realiteeteista: Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa 1300 kilometriä ja toimeen on tultava. Lausunto vihjasi voimakkaasti, että oman mielipiteen esittämiselläkään ei pidä jatkuvasti riekkua.

Juhlavissa puheissa oli tuttu yty.

Niinistön näkemys vuoropuhelusta välttämättömyydestä sopii kansainväliseen politiikkaan, mutta on sillä myös runsaasti kotimaisia käyttökohteita. Kotimaankin keskusteluihin pätee se, että vaikka kuinka mieli tekisi, vuoropuhelua ei pidä jättää, koska toiseen vaikuttaminen ilman minkäänlaista yhteyttä on vielä vaikeampaa.

Ilman vuoropuhelua ja yhteisen näkemyksen hakemista asiat saattavat lisäksi mennä vielä pahemmin solmuun. Se pätee niin koronan torjuntaan kuin muihinkin eduskunnan tulevan kevään suuriin kysymyksiin, joita ovat muun muassa 15 vuotta valmisteltu sosiaali- ja terveypalvelujen uudistus ja EU:n elpymispaketti.

Suuret kysymykset herättävät suuria tunteita. Asioita valmisteltaessa ja niistä päätettäessä kansanedustajien on säilytettävä maltti, aivan kuten eduskunnan puhemies vastauspuheenvuorossaan presidentille selosti. Kansanedustajilla on suuri vastuu keskustelukulttuurista niin eduskunnassa, yleisötilaisuuksissa, omissa kannanotoissa kuin sosiaalisessa mediassakin.

Kommentoi