Lukijan sanomat: "Kaupungin luontoasenteisiin on tultava muutos, jotta kaupunkiympäristömme säilyy viihtyisänä ja luonnonläheisenä"

”Kuopion kaupunki kaavoittaa jatkuvasti uusia asuinalueita tärkeiden luontokohteiden paikalle, esimerkkeinä Pihlajalaakso ja Neulaniemi”, kirjoittaa Harri Makkonen. Arkistokuvassa metsäkone kaataa kuusikkoa Pihlajalaaksossa vuonna 2010. Olli Herranen

Harri Makkonen

Yksittäinen puukin voi olla tärkeää säilyttää. Kaupunki kuitenkin päätti toisin Iloharjun vanhan petäjän osalta Tero Hongiston perustamasta kuntalaisaloitteesta (SS 10.1.) huolimatta. Perusteena oli se, ettei tielinjausta enää voida muuttaa.

Erikoiselta kuulostaa, ettei tietä voi tehdä muutama metri sivuun tai jättää puuta liikenteenjakajan tai liikenneympyrän keskelle. Kyse taitaa enemmänkin olla kuntapäättäjien viitseliäisyydestä sekä välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan.

Kuopion kaupungin muustakin toiminnasta paistaa luonnosta piittaamattomuus: milloin tehdään maisemanavauksia Puijolta sellutehtaalle ja milloin muita tyhjänpäiväisiä harvennuksia.

Suomessa elää vahvana käsitys siitä, että ihmisen pitää hoitaa metsää. Omin voimin puut ja muut eliöt ovat metsäksi kasvaneet.

Metsä tulisi ymmärtää muunakin kuin puina. Siellä on lukuisa joukko muita kasveja, sieniä, bakteereja, eläimiä ja elotonta luontoa. Metsän muokkaaminen tuhoaa ja estää monesti juuri näiden muiden eliöiden elämää, vaikka puut puupellossa jatkaisivat kasvuaan.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, luonnon pirstaloituminen ja eliöiden elinalan kaventuminen muun muassa ylikansoituksen vuoksi ovat maailman suurimmat ongelmat tällä hetkellä.

Kaupungin luontoasenteisiin on tultava muutos, jotta kaupunkiympäristömme säilyy viihtyisänä ja luonnonläheisenä jatkossakin.

Luonnosta elävä ihminen tekee hidasta itsemurhaa tuhoten myös itselleen välttämätöntä luontoa.

Ekokatastrofin estäminen on kaikkien meidän vastuulla. Kuntatasolla voidaan monilla pienillä toimilla vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden ja luontoalan säilymiseen.

Uudisrakentaminen tulisi kohdistaa ensisijaisesti luontoarvoiltaan vähäpätöisemmille alueille vanhojen metsämaiden sijaan.

Kuopion kaupunki kaavoittaa jatkuvasti uusia asuinalueita tärkeiden luontokohteiden paikalle, esimerkkeinä Pihlajalaakso ja Neulaniemi. Seuraavana kaupungin kaavoituskoneen hampaisiin uhkaa joutua Vanuvuori, jossa sijaitsee yksi Kuopion tärkeimmistä luonnonsuojelualueista.

Pienempänä toimena kunta voisi jättää luonnon metsäalueita virkistyspuistoiksi aiempaa suuremmassa laajuudessa. Kaupungin nykyinen tyyli on kaataa alueen metsä ja sen jälkeen tehdä virkistysalueita keinotekoisin istutuksin. Suuresta ja rumasta aukosta viimeisin esimerkki on Neulamäen juurella.

Myös rakentaminen ylöspäin säästäisi luontoalueita. Teiden ja rakennusten rakentaminen ovat merkittävimmät luontoalan kapenemisen ja pirstaloitumisen aiheuttajat.

Kuopiossa on vielä jäljellä paljon hienoja kaupunkimetsiä, kuten Neulaniemi–Vuorilampi, Puijo, Jynkänvuori, Pirtti, Vanuvuori ja Kelloniemi. Näitä kaikkia kuitenkin uhkaa kaupungin kaavoitusmoottori.

Kaupungin metsien luontoarvot tulisi kartoittaa riippumattomien luontoasiantuntijoiden toimesta ja suojella kaikki merkittävät alueet. Kaupungilla on tuhansia hehtaareja metsää omistuksessaan, minkä vuoksi sillä on lähiympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä merkittävä rooli.

Kaupungin luontoasenteisiin on tultava muutos, jotta kaupunkiympäristömme säilyy viihtyisänä ja luonnonläheisenä jatkossakin.”Yksinkertainen on kaunista”, sanotaan, mutta se ei missään nimessä päde ainakaan metsään.

Kirjoittaja on Suomen Luonnon Puolue ry:n puheenjohtaja ja kuopiolainen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut