Pääkirjoitus 18.2.2021: Kasvun rahoituksesta voi tulla paha pullonkaula

Pienten ja keskisuurten yritysten viimeiset 11 kuukautta ovat olleet ankaraa taistelua koronapandemian aiheuttamassa vaikeuksien viidakossa. Markkinat ovat mullistuneet. Kysyntävaihtelu on ollut suurta. Nyt näkymät ovat kohentuneet, kertoo valtakunnallinen pk-yritysbarometri. Usko tulevaisuuteen on palautunut laajasti talouselämässä, kun rokotteet näyttävät taltuttavan kulkutautia.

Pohjois-Savossa Kuopio näyttäisi olevan maakunnan veturi, jos odotuksista voi jotakin päätellä. Heikoimmat suhdanteet vaikuttavat olevan Ylä-Savossa ja Varkauden seudulla, jotka ovat maakunnan varsinaisia vientiyritysseutukuntia.

Tälläkin kertaa on kuin aina ennenkin, että hyvät fiilikset eivät sinällään elätä ketään. Yritysten on osattava haistaa, hyödyntää, jalostaa ja valjastaa markkinatilanteen muutos kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Surkeaa tietysti on, jos yrityksillä ei ole kasvuhaluja ja valitettavasti sellaistakin viestiä on ilmassa. Barometrin perusteella on aihetta pelätä, että firmoissa eletään vielä pienessä lamaannuksen tilassa. Iso osa sanoo, että rahoituksesta ei ole pula, koska investointeja ei ole näköpiirissä. Mitä sitä investoimaan, kun kysyntääkään ei ole.

Pohjois-Savon pk-yrityksillä on kovia tavoitteita kasvattaa vientiä, mutta siinä ennakkomaksu ei ole paras käyntikortti. Finnveran Itä-Suomen aluejohtajan Mikko Vänttisen muistutus vientikaupan rahoitusratkaisujen monipuolisesta hyödyntämisestä on siksi paikallaan. Finnveralla on poikkeuslupa myöntää vientitakuita myös läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvien vientisaatavien rahoitukseen, mikä on merkittävä tuki varsinkin vasta vientiä aloitteleville yrityksille.

Yrityksistä erityishuomion ansaitsee valtavirrasta sivussa oleva pienehkö, mutta erittäin tärkeä joukko yrityksiä, joilla on kovat kasvuhalut. Sellaisia on Pohjois-Savossakin, tosin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Niiden kasvuintoa sammuttavat rahoituksen saatavuuspulmat. Peräti 68 prosenttia voimakkaan kasvun yrityksistä tarvitsi Finnveran takauksen pankkirahoitukseensa.

Kun hätä on suuri, apukin on lähellä.

Pankkien luottopolitiikka on kiristynyt, mikä johtuu ainakin enimmäkseen yleiseurooppalaisen sääntelykehikon tiukentumisesta. Oman pääoman vaatimus on lainaehdoissa usein niin tiukka, että koronan jäljiltä siihen vastaaminen ei kertakaikkiaan onnistu. Tai jos onnistuukin, korko voi hilautua liian korkeaksi. Vakuusvaatimukset voivat nekin olla mahdottomia.

Jos kasvuhaluisille yrityksille ei löydy käyttöpääomarahoitusta, ne menettävät nopeasti kasvukykynsä. Kun hätä on suuri, apukin on lähellä: yritysten onneksi yrittäjäjärjestö, Finnvera ja ely-keskukset ovat sitä varten, että ne auttavat ja ohjaavat yrityksiä liiketoiminnan saranakohdissa.

Kommentoi