Pääkirjoitus 21.2.2021: Nuorten silmitön raakuus ravistelee aikuisia

Esitutkinnassa ei löytynyt syytä murhalle, jossa 16-vuotiaan pojan kolme samanikäistä kaveria surmasi hänet säälimättömästi, julmasti ja kidutuksenomaisesti. Keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa alkanut oikeuskäsittelyn toivotaan tuovan edes jonkinlaisen motiivin viime joulukuun 4. päivänä kärjistyneeseen tapahtumasarjaan.

Motiivia ei välttämättä löydy. Nähtävillä ei ole mitään etua, jota teot olisivat kenellekään tuoneet. Uhri oli kiltti ja hiljainen. Tyhmyys on tiivistynyt kaveriporukassa ennennäkemättömällä tavalla. Erityistä raakuutta ja törkeyttä tapauksessa osoittaa moni seikka. Tekijöitä on monta, tekovälineitä on useita. Väkivaltaisia kohtaamisia oli kuukauden aikana monta, monessa eri paikassa. Teoista todistavat videot, joita on parikymmentä.

Useimmille oikeudenkäyntiä koskevien selostusten seuraaminen on tuottanut vaikeuksia, eikä ihme. Vastenmielisten tekojen yksityiskohtainen kuvailu tekee voimattomaksi, koska tekoja ei saa tekemättömiksi. Tekojen lopullisuus musertaa: yhden teinipojan elämä on hakattu ja potkittu pois omituisen roolileikin päätteeksi.

Aikuisten halu selittää rikosta on ymmärrettävää ja yhtä ymmärrettävää on, ettei selitystä koskaan voida varmaksi sanoa. Oliko kyse vihasta? Kenties jollakin tasolla, mutta miksi vihata kaveriporukan hiljaisinta, joka ei uhkaa ketään?

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin torstaina julkaiseman nuorisrikollisuuskyselyn mukaan nuorten tekemän vakavan väkivallan ja viharikollisuuden kasvusta on viitteitä. Samaan aikaan kuitenkin nuoret tekevät ja kokevat rikoksia selvästi vähemmän kuin 30 vuotta sitten. Ennätyksellisen matalalla tasolla nuorten rikoskäyttäytyminen on pysynyt vuodesta 2016 lähtien.

Viime keväänä toteutetun kyselyn mukana neljä nuorta sadasta oli pahoinpidellyt toisen henkilön edellisten 12 kuukauden aikana. Uhrin asemaan oli joutunut puolestaan joka kymmenes nuori. Joka kuudes väkivallanteko liittyy tekijän vihaan uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Pahoinpitelyt johtivat nyt lääkäri- tai sairaalahoitoon 15 prosentissa väkivaltatapauksista, kun neljä vuotta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä luku oli yhdeksän prosenttia. Viharikosteoissa on ollut joka toinen kerta monta tekijää.

Miksi nuori voi pahoin?

Kiinnostavaa kaikkiaan 5674 nuoren vastauksissa oli se, mistä nuoret itse katsovat nuorten tekemien rikosten, siis muidenkin kuin viharikosten, johtuvan. Nuorista 56 prosenttia arvioi, että lakia rikkova nuori viestittää pahaa oloaan ja 38 prosentin mielestä murrosiän aikana lainvastainen toiminta on normaalia.

Kenties parannusta nuorten väkivaltaisuuksiin kannattaa etsiä noista nuorten vastauksista. Miksi nuori voi pahoin? Kysymys pakottaa vanhemmat ja kaikki aikuiset peilin eteen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.