Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 28.2.2021 Vaikeina aikoina ihmiset kaipaavat kirkkoon

Suomalaiset ovat tottuneet kriisien keskellä hakemaan turvaa ja lohdutusta kirkoista. Kirkkojen ovet on avattu muulloinkin kuin jumalanpalveluksissa silloin, kun tapahtuu jotakin ihmisiä järkyttävää. Yhteinen rukous tai vain hiljentyminen pyhäköissä on helpottanut ja tuonut voimaa vaikeuksien kohtaamiseen.

Koronapandemian aikana tilanne on ollut hankala, koska myös molemmat kansankirkkomme ja muut kristilliset yhteisöt ovat rajoittaneet toimintaansa viranomaisten suositusten mukaisesti. Kirkot ovat noudattaneet aluehallintoviranomaisten antamia ohjeita, vaikka lailla säädettyä velvoitetta siihen ei ennen tätä viikkoa ole ollutkaan.

Juuri voimaan tullut uusi tartuntatautilaki kuitenkin vahvisti viranomaisten määräysvaltaa myös uskonnollisia yhteisöjä koskien. Pyhäköitä tai muita uskonnon harjoittamiseen tarkoitettua tiloja ei tartuntalain perusteellakaan voida määrätä suljettaviksi, mutta tiloista vastuullisten on huolehdittava muun muassa siitä, että turvavälit ja hygienia ovat kunnossa.

Käytännössä tartuntatautilaki ei tuo suuria muutoksia ainakaan evankelis-luterilaisissa tai ortodoksisissa kirkoissa. Molemmat kirkot ovat koko pandemian ajan noudattaneet viranomaisten ohjeita tunnontarkasti, joissakin tapauksissa jopa tiukemmin kuin niitä on muualla yhteiskunnassa noudatettu.

Esimerkiksi ortodoksisissa kirkoissa kautta maan palvelukset viime talvena toimitettiin kokonaan ilman kirkkokansaa. Helsingin hiippakunnassa samoin on toimittu myös tänä vuonna sen jälkeen, kun tartuntojen määrä alkoi Etelä-Suomessa nousta. Halukkaat ovat voineet seurata palveluksia etäyhteyksien kautta.

Eniten murhetta on tuonut, että myös häihin, kastejuhliin ja hautajaisiin osallistuvien määrää on rajoitettu. Ilo ja suru halutaan jakaa läheisten kanssa. Kaikki eivät rajoitusten vuoksi kuitenkaan pääse paikalle.

Ilo ja suru halutaan jakaa läheisten kanssa.

Helsingin luterilaisen hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kertoi kuluneella viikolla olevansa huolissaan ihmisten jaksamisesta. Seurakuntien työntekijät ovat välittäneet piispalleen viestejä ihmisten turhautumisesta ja jopa epätoivosta.

Urheiluseurat ja -järjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että nuorten harjoitusmahdollisuuksien rajoittamisella on tuhoisia seurauksia. Tuhannet nuoret luopuvat urheiluharrastuksistaan ja ihmisten fyysinen kunto rapistuu. Huoli saattaa olla perusteltu.

Miten käy kirkoille, kun jumalanpalveluksiin ei entiseen tapaan ole kuukausiin päässyt? Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on viime vuodet tasaisesti laskenut. Muutamissa puheenvuoroissa on pelätty ja muutamissa toivottu, että koronan vuoksi lasku kiihtyy. Mahdollista on sekin, että käy päinvastoin.