Pääkirjoitus 2.3.2021: Ay-liikkeen Kojamo-bisnes näyttää yhä rumemmalta

Maanantai-iltana Ylen MOT-ohjelma kertoi, miten pörssiin listattu asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ollut ammattiyhdistysliikkeelle todellinen kultakaivos. Ammattiliitot ovat saaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana 915 miljoonaa euroa osingoista ja osakkeiden myynnistä. Koko tulo on ollut verovapaata, koska ay-toiminta luetaan yleishyödylliseksi toiminnaksi.

Ammattiliittojen omistus Kojamosta on noin kolmannes ja sen markkina-arvo on noin 1,5 miljardia euroa.

Pohjois-Savossa Kojamo on tuttu myös etenkin kuopiolaisille , joista moni asuu vuokralla Kojamon omistamissa Lumo-kodeissa. Kojamo omistaa asuntoja myös Siilinjärvellä. Kaikkiaan Kojamolla on asuntoja eri puolilla Suomea lähinnä suurissa kaupungeissa noin 35000.

Kojamon syntyhistoria on kaunis. Ammattiliitot perustivat sen 52 vuotta sitten vuokratalo-osuuskunta eli VVO:n nimellä ja sen piti rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja jäsenilleen. Niin myös kävi. Valtio tuki asuntojen rakentamista takaamalla ja myöntämällä lainoja, minkä vuoksi valtio saattoi edellyttää vuokrien ja voitonjaon kohtuullisuutta.

Valtion tuesta johtuvat rajoitukset poistuivat aikanaan, mikä mahdollisti asuntojen myynnin markkinahintaan tai vuokrien korottamisen markkinoiden tasolle. Kojamo tarttui tilaisuuteen, mikä oli kohtuuhintaisen asuntorakentamisen historian loppu ja johti luontevasti yhtiön listaamiseen pörssiin.

Viime eduskuntavaalien jälkeen SDP esitti yleistä osinkojen viiden prosentin lähdeveroa niille, jotka tällä hetkellä nauttivat osinkojen verovapaudesta. Idea sai tukea ammattiliitoilta. Vero olisi koskenut ay-liikkeen lisäksi myös sijoitusrahastoja, vakuutusyhtiöitä ja säätiöitä. Hanke ei edennyt ja sen taisivat ideat keksijät jo sitä esittäessään arvata.

Kojamon syntyhistoria on kaunis.

Eläkeyhtiöiden omistus Kojamossa on helpompi sulattaa kuin ammattiliittojen, koska eläkeyhtiöiden kautta verovaroin rakennetun kokonaisuuden tuotot myös tuloutuvat aikanaan paremmin heille, jotka ovat koko lystin kustantaneet. Lähdevero olisi pois sijoitusten tuotosta, mikä todennäköisesti johtaisi eläkkeiden leikkaamiseen veron suuruisella summalla tai vastaavaan työeläkemaksujen korotukseen.

Joidenkin ammattiliittojen toiminta on pörssipelin seurauksena erkaantunut kovin kauas alkuperäisestä ideastaan puolustaa jäsentensä etuja työmarkkinoilla. Lakkokassaksi Teollisuusliiton, JHL:n ja Pamin noin 1,7 miljardin euron nettovarallisuus on tarpeettoman suuri.

Kaikki ammattiliitot eivät ole raharikkaita pörssipelureita, vaan aidosti yleishyödyllisiä. Yleishyödyllisyyttä pitäisikin harkita tapauskohtaisesti nykyistä tiukemmin kriteerein.

Kommentoi