Pääkirjoitus 12.3.2021: Rokotekehitys vaatii yksityistä riskinottokykyä

Julkisuudessa on syntynyt kuva, että valtio kitsastelisi Rokote Laboratories Finland Oy:n rahoituksen kanssa ja että rokote voisi olla jo valmis, jos valtio olisi ryhtynyt rahoittamaan hanketta viime kesänä ( Kauppalehti 9.3.).

Nähtävästi valtion kitsastelusta ei ole kyse vaan rahoitusehdoista. Rokotekehityshanke kuuluu normaalisti tavallisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen piiriin. Rahoituksen rajat asettaa EU. Projektikohtainen tuki vaihtelee. Se voi olla enintään 25-50 prosenttia ja tuella on projektikohtainen raja, 15 miljoonaa euroa. Rokotekehitys voi kuitenkin saada valtiontukea paremminkin ehdoin, nimittäin hakemalla poikkeusta, jonka komissio on mahdollistanut juuri koronan vuoksi. Senkin saanti tosin edellyttää yritykseltä omaa aktiivisuutta. Keskiviikkoon mennessä yritys ei ollut jättänyt hakemusta Business Finlandille.

Poikkeussäädöksen mukaan julkiset rahoittajat voivat antaa rahaa tämän vuoden loppuun saakka sellaiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan, joka tähtää suoraan koronaan liittyvän lääkkeen, rokotteen, hoitomenetelmän, diagnostiikan tai suojavarusteiden tekemiseen. Tuki on korkeintaan 80 prosenttia ja euromääräistä ylärajaa ei ole.

Rokote Laboratories Finland on arvioinut rokotetutkimuksen kolmannen vaiheen ihmiskokeiden hinnaksi 60 miljoonaa euroa.

Jos Business Finland hakisi rokotekehityksen rahoittamiseen poikkeusta komissiolta, sillä tuskin olisi syytä lupaa kieltää. 60 miljoonan euron projektista tuki voisi siten olla 48 miljoonaa euroa. Yritykseltä itseltään pitäisi löytyä 12 miljoonaa euroa, joka on toki paljon rahaa, mutta vähemmän kuin tavanomaisin ehdoin, jotka jättäisivät yrityksen kontolle 45 miljoonaa euroa.

Hankkeen rahoituksen vaikeuskerrointa lisää Business Finlandin tukien myöntövaltuus. Jos Business Finland myöntäisi rahaa poikkeuksen turvin maksimisumman 48 miljoonaa, ilman rahoitusvaltuuksien lisäämistä loppuvuoden muista hankkeista jäisi rahoittamatta joka toinen. Päättäjien on siis ratkaistava, onko kyseessä niin hyvä hanke, että suuri osa munista kannattaa panna yhteen koriin. Epävarmuutta tuovat keskiarvot. Lääkekehityksessä faasi 1:n läpäisseistä aihioista 2-3 prosenttia etenee lääkkeeksi ja faasi 3:n läpäisseistä 20 prosenttia.

Lisätarpeita valtion tuelle asettaa luonnollisesti FinVectorille Kuopioon kaavaillun rokotetuotannon rakentaminen. Valtion tukipolitiikan ehdot vaikuttavat varsin selkeiltä. Niiden valossa vaikuttaa vahvasti siltä, että jos yksityiset rahoittajat eivät rohkene ottaa riskiä, huoltovarmuudenkin näkökulmasta tarpeellinen ja kaivattu oma rokotetuotanto uhkaa jäädä haaveeksi.

Valtion kitsastelusta ei ole kyse.

Kommentoi