Savon Kuidusta jää hampaankoloon

Torstai-iltana Savon Sanomat kertoi, että Savon Kuidusta on tehty kotimainen ostotarjous, joka on arvoltaan samaa luokkaa kuin monikansallisen Adola Oy:n tarjous. Uusi tarjous on kuin vihje, että jos tilanne sallii, muitakin tarjouksia tulee.

Tammikuun lopussa Savon Kuituverkko Oy:n hallitus esitti yhtiön kuntaomistajille, että koko osakekanta myytäisiin Adola Oy:lle. Tarjolla oli neuvottelutulos, joka kuntien piti hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä. Kaupan yksityiskohdat tulivat julkisiksi vasta kuntien päätöksentekoprosessien kautta, vaikka neuvotteluja oli käyty jo liki vuoden verran. Salailua edellytti Adola.

Moni on yrittänyt virittää keskustelua Adolan tarjouksesta eri puolilla maakuntaa, mutta puheita on tukahdutettu. On esimerkiksi sanottu, että ei kannata tulla sivusta sorkkimaan valmista ja hyvää sopimusta. Toimivan ja avoimen kuntademokratian näkökulmasta on aiheellista kysyä, milloin Adolan tarjouksesta pitäisi puhua, jos ei juuri ennen lopullista päätöstä? Sittenkö vasta kun peruuttamattomat päätökset on tehty?

Adolan tapa toimia on outo. Se ei sovi suomalaiseen kuntademokratiaan, josta yrityksen voisi odottaa ymmärtävän enemmänkin valtio-omisteisen vähemmistöomistajansa Cinia Oy:n ansiosta. Cinian hallituksen puheenjohtaja on entinen pääministeri Esko Aho (kesk.).

Nyt voi olla myöhäistä viheltää peli poikki ja pystyttää avoin tarjouskilpailu. Prosessi jää vain esimerkiksi, kuinka ei pidä toimia.