Pääkirjoitus 15.3.2021: Tuulivoima kaipaa kriittistä arviointia

Neljä vuotta sitten käyttöönotettu Saahkarlahden kolmen tuulivoimalan kokonaisuus kiusaa sitä lähellä asuvia kyläläisiä. Jytinää, kuin olisi jatkuva ukonilma ja välillä kuin suihkukone lentäisi talon päällä. Öisin ja talvella meteli häiritsee eniten. Rakennuslupavaiheessa melutasot arvioitiin alle ohjearvojen, mutta käytäntö on osoittautunut toiseksi: yöaikaisen 40 desibelin sijasta äänenvoimakkuus on ylittänyt 50 desibeliä, millä saattaa olla jo terveysvaikutuksia. Saahkarlahden ongelmat kertovat liiallisuuksiin karanneesta innosta rakentaa tuulivoimaa. Muutoinkin voidaan sanoa, että energiamuodon kriittinen tarkastelu on jäänyt minimaaliseksi. Asiantila kaipaa korjausta.

Vaikka tuulivoiman ankarin rakentamisbuumi ei kohdistukaan itäiseen Suomeen, vaikutukset yltävät myös Pohjois-Savoon. Fingrid vahvistaa parhaillaan Oulusta Lappeenrantaan kulkevaa Järvilinjaksi nimettyä voimajohtoa, joka lävistää maakunnan. Pohjoisen ja etelän välisten yhteyksien vahvistaminen maksaa 550 miljoonaa euroa.

Fingrid ilmoitti myös, miten se on saanut kymmenien tuhansien megawattien edestä tuulivoiman liityntäkyselyjä. Pelkästään niiden hinnaksi on laskettu 450 miljoonaa euroa. Kasvava tuulivoimakapasiteetti sijoittuu pääosin läntiseen ja pohjoiseen Suomeen, mutta kulutus puolestaan eteläiseen Suomeen. Investoinnit kantaverkkoon merkitsevät sähkön loppukäyttäjille korotuksia siirtohintoihin.

Tuulivoiman suurin heikkous liittyy huoltovarmuuteen. Tämän talven pakkasilla on nähty, kuinka Suomen energiatarvetta on tyydytetty ydinvoimalla, vesivoimalla, sähkön ja lämmön yhteistuotannolla ja ennen kaikkea tuontisähköllä. Usein tuulisähkön osuus on ollut vähäinen.

Tuulivoima on puhdasta energiaa siinä vaiheessa, kun voimalan lavat pyörivät ja työntävät sähköä valtakunnanverkkoon. Mutta mitä on tapahtunut sitä ennen? Maatuulipuistojen rakentamiseksi on tyypillisesti pitänyt ensin raivata metsää ja rakentaa teitä, jotta tuulivoimala on voitu rakentaa. Yhden voimalan perustuksiin menee valmisbetonia jopa tuhat kuutiota ja kymmeniä tonneja terästä. Mikä on tuulivoimalan todellinen ympäristö- ja hiilijalanjälki?

Oma lukunsa on tuulivoimalan elinkaaren loppu. Esimerkiksi tuulivoimalan lavat ovat jätettä, jonka kierrättämiseksi ei toistaiseksi ole keksitty kelvollista keinoa. Kuka huolehtii vanhan voimalan purkamisesta, jos vakuutta ei ole? On rohkeaa luottaa hankeyhtiön kantavan vastuunsa, varsinkin jos sen omistus on pirstottu kansainvälisille osakerahastoille.

Tuulivoiman suurin heikkous liittyy huoltovarmuuteen.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut