Pääkirjoitus 16.3.2021: Nesteen päätös investoida Hollantiin herättää huolta

Viimeinenkin toive Nesteen uuden jalostamon rakentamisesta Porvooseen katosi maanantaina, kun yhtiö antoi pörssitiedotteen ja ilmoitti, että investointi menee Rotterdamiin, kunhan päätös sen rakentamisesta tehdään ensi vuodenvaihteen tienoilla.

Selvitysvaihe uusiutuvien tuotteiden tuotantokapasiteetin lisäämisestä Euroopassa kesti vuoden. Nesteen ilmoituksen mukaan kustannusero on merkittävä Rotterdamin hyväksi.

Neste kertoi, että sijoituspaikan valinnan kriteerejä ovat nykyiset markkinat ja markkinoiden kasvua tukeva sääntelykehys, raaka-aineiden hankintamahdollisuudet, investointi- ja käyttökustannukset, infrastruktuuri, vähähiiliset hyödykeratkaisut sekä paikalliset synergiat ja kannustimet. Kustannuseroon puolestaan vaikuttavat päätekijät ovat logistiikkakustannukset, paikkakohtaiset rakennuskustannukset ja vähähiilisen vedyn saatavuus.

Porvoolla ei ole Rotterdamiin verrattuna selkeitä etuja, joilla olisi voinut vivuttaa päätöstä Suomen suuntaan vaan pikemminkin päinvastoin, sillä Porvoon jalostamoalue on Rotterdamin vastaavaa monimutkaisempi, mikä kasvattaat toteutusriskiä ja venyttää rakennusaikataulua.

Eikä siinä vielä kaikki. Uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvien polymeerien ja kemikaalian markkinat ovat lähellä Rotterdamia ja raaka-ainelähteisiinkin on sieltä lyhyempi matka kuin Porvoosta.

Nesteellä on parhaillaan rakenteilla 1,3 miljoonan tonnin jalostamo Singaporeen. Se maksaa 1,5 miljardia euroa. Rotterdamin jalostamon hinta on yli miljardi euroa.

Valtiovallalla ei ollut keinoja houkutella investointia Suomeen.

Nesteen ratkaisu herättää huolta. Lopulta valtiovallalla ei ollut keinoja houkutella investointia Suomeen, vaikka valtio omistaa yhtiöstä sentään 36 prosenttia. Suuri este on tietysti se, että Euroopan takakolkan pikkukaupunki Porvoo ei pärjää Rotterdamille koskaan sijainnillaan, vaikka kumpikin on satamakaupunki. Hollantilaissatama on maailmanlaajuisten tavaravirtojen solmukohta, Porvoo ei.

Seuraavaksi huolestuneet katseet kääntyvät Kotkaan, joka sekin kilpailee Rotterdamin kanssa, sillä metsäyhtiö UPM puntaroi parhaillaan, kumpaan kaupunkiin yhtiö rakentaa uuden biojalostamonsa. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen tähtäävälle jalostamolle Suomi on tietysti luontevampi paikka kuin Hollanti, mutta epävarmuustekijöitäkin on. Miten käy, jos kilpailu sahanpuruista ja hakkuutähteistä kiristyy esimerkiksi turpeen korvautuessa puupolttoaineella? Mitä jos laajamittainen siirtyminen jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin vähentää uuden jalostamon raaka-ainepotentiaalia? Epävarmuustekijöiden poistamiseksi on aika toimia juuri nyt.

Kommentoi