Pääkirjoitus 21.3.2021: Kaavoitus on kaupungin kehityksen kaasu ja jarru

Rakennusyhtiöillä vaikuttaa olevan runsaasti ideoita siitä, miten Kuopion kaupungin kuuluisi järjestää kaavoitus. Yksi on, että kaava-aineiston teko-oikeus siirrettäisiin joissakin tapauksissa kaupungin ulkopuolisille toimijoille. Toinen on, että kaupunki pitää sen mitä on luvannut eli että jos joku virkamies lupaa, se ei muutu, kun "kävelee huoneesta toiseen" (Savon Sanomat 19.3.).

Yritysten tuskastumista ja toiveita on helppo ymmärtää. Toisaalta yhtä helppo on ymmärtää kaavoittajien turhautumista jatkuvaan arvosteluun, kun jo tällä hetkellä kädet ovat täynnä töitä useiden suurten päällekkäisten hankkeiden vuoksi .

Kuopiossa on laskettu, että kaavoitus kestää vireilletulosta valmistelun kautta ehdotukseksi kymmenisen kuukautta jo ilman kaavoittajan työtä, valituksista puhumattakaan. Voisiko prosessi lyhentää? Joka tapauksessa on naurettavaa, että asemakaavan muutoshakemuksesta kaavan vahvistumiseen voi kulua 13 vuotta kuten Puijonlaakson Taivaanpankontiellä kolmen kerrostalon hankkeessa on nähty.

Kuopion kasvutavoitteiden saavuttamiseen on ladattu paljon toiveita. Se ei onnistu ilman jouhevaa kaavoitusta. Onkin kummallista, että kaupunki ei ole lisännyt kaavoituksen resursseja vaan päinvastoin vähentänyt niitä.

Oma lukunsa ovat tietysti monimutkaiset kaavat, joista hyvä esimerkki on Savilahden alue. Kaavamääräykset ovat hyvin yksityiskohtaisia ja sisältävät runsaasti myös sopimusjuridiikkaa.

Kaavoituksen voimavaroja saattaa kulua joutavan paljon kaavamuutoksiinkin, joissa on tyypillisesti paljon osapuolia erilaisine valmiuksineen.

Kyky laittaa asioita tärkeysjärjestykseen on heikko tai puuttuu.

Työelämän lainalaisuuksiin kuuluu, että kun niin sanottuja pakollisia tehtäviä on paljon ja tekijöitä vähän, työt helposti puuroutuvat. Organisointi vaikeutuu keskenään ristiriitaisten tavoitteiden vuoksi ja niin valmistuvien töiden laatu heikkenee ja määrä pienenee. Ongelmien juurisyy on usein huono johtaminen. Kyky laittaa asioita tärkeysjärjestykseen on heikko tai puuttuu. Kyse voi olla myös toimintakulttuurista.

Kuopion kannattaa ottaa oppia Tampereen yliopiston tutkimushankkeesta PlanCity. Se tuo maankäytön suunnittelufilosofiaksi ajatusta, jonka mukaan monimutkaiset järjestelmät kaipaavat yksinkertaisia sääntöjä. Kaavoituksen tulee olla ennakoitavaa, mikä tekee siitä luotettavaa – ja sujuvaa.

Kaavoitus on yksi keskeisimmistä kunnan kehittämisen työkaluista. Se on mainio kaasupoljin, mutta voi olla myös jarru. Kun yrityksillä on ideoita ja intoa jonkun hankkeen toteutukseen, kaavoittajan asenteen kuuluu olla lähtökohtaisesti hankkeelle myönteinen. Perimmältään kyse on kuntien ja yritysten yhteisestä arvonluonnista, joka hyödyttää kaikkia kuntalaisia.

Kommentoi