Pääkirjoitus 28.3.2021: Ammattikoulussa tulee ilmi pitkän ajan pulmia

Paljon puhutut ammattiopetuksen ongelmat ovat totta, eikä niitä ole kyetty ratkaisemaan kovasta yrityksestä huolimatta. Käytännön pulmia tuli ilmi Ylen keskiviikkona julkistamassa laajassa juttukokonaisuudessa. Siinä yli 30 ammattikoulun opettajaa ja asiantuntijaa eri puolilta Suomea kertoo, että monella nuorella on vakavia puutteita perustaidoissa.

Mitä nuo perustaidot sitten ovat? Peruskoulun jälkeen nuoren pitäisi ymmärtää lukemaansa ja osata kirjoittaa ymmärrettäviä lauseita, vaikka olisi saanut äidinkielestä vain viitosen arvosanakseen. Matematiikan perustaitoihin kuuluu puolestaan osata erottaa esimerkiksi millimetrit ja senttimetrit.

Vuoden kuluttua keväällä voimaantuleva uudistus yhdenmukaistaa peruskoulun päättöarviointia ja mahdollisesti poistaa "sääliviitoset".

Peruskoulun kuuluu opettaa myös tavanomaisia kädentaitoja. On outoa, jos nuori ei edes tiedä, mikä on meisseli, vasara, höylä tai akkuporakone.

Ammattikoululaisten osaamispuutteista ei tietenkään pidä lastata syytä vain perusopetuksen harteille. Kun ammattikoulu jää kesken yksinäisyyden, sosiaalisten tilanteiden pelon tai mielenterveysongelmien vuoksi, voidaan puhua jo ongelmavyyhdestä, johon ei ole mahdollista osoittaa yksinkertaista selitystä. Monen asian on pitänyt mennä pieleen paitsi koulussa myös kotona ja kaveripiirissä, jos kaveripiiriä on edes koskaan syntynyt. Sen sijaan kun kerrotaan, että nuoren on ylipääsemättömän vaikeaa noudattaa aikatauluja tai sietää pettymyksiä, lienee aiheellista pohtia, ovatko sellaisen nuoren huoltajat ymmärtäneet omaa vastuutaan nuoren elämästä.

Ammattiopetuksessa kaikki olisi hyvin, jos ammatillisen opetuksen reformi olisi totta käytännössäkin eikä vain paperilla. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) katsoo tuoreessa raportissaan ammatillisen opetuksen reformin käynnistäneen ammattiopistoissa kokonaisvaltaisen ja laaja-alaisen kehittämisen. Sanotaan myös, että pedagoginen malli rakentuu osaamisperusteisen ja asiakaslähtöisen kulttuurin tarpeille.

On outoa, jos nuori ei edes tiedä, mikä on meisseli.

Sopii kysyä, millaisen vaikutuksen olemattomilla perustaidoilla varustettu nuori tekee työelämäyhteistyössä, kun hän saapuu myöhässä yritykseen ja vielä kenties pelkää työpaikalla tuntemattomia ihmisiä. Vastauksen itsestäänselvyyden vuoksi kysymys on oleellinen, sillä VTV katsoo raportissaan työelämäyhteistyön laajamittaisten ongelmien kriisiyttävän ammatillisen koulutuksen. Jos yritykset katsovat, että haitat ja vaivat ylittävät hyödyt, yhteistyö lakkaa. Uhka on todellinen.

Raportin mukaan reformista johtuva hallinnollinen taakka on syrjäyttänyt "olennaisempia tehtäviä". Se on ikävää, jos se johtaa siihen, että ulkokehälle ohjautuu eritoten erityistä tukea kaipaavia nuoria, jotka eivät vielä tiedä paikkaansa.

Kommentoi