Pääkirjoitus 29.3.2021: Turpeenpolton alasajon haitat kasvavat

Politiikan kabineteista on tihkunut tietoa, jonka mukaan hallitus toisi ennen kehysriihtä ja mahdollisesti jo tällä viikolla esityksen turpeenpolton alasajon haittojen torjumiseksi.

Se saattaa olla myöhäistä, sillä polttoturpeen nosto on jo romahtanut paitsi hallituksen viimesyksyisten päätösten ja voimakkaan turvevastaisen viestin vuoksi myös turpeen päästöoikeuden hinnan vuoksi.

Samaan aikaan paljastuu yhä lisää turpeenpolton alasajon haittoja. Entuudestaan tiedetään, että esimerkiksi kasvihuonevihannekset, kukat ja Suomen kaikki havupuiden taimet kasvavat turpeessa ja kotieläintiloilla turve on hygieenisin ja siten terveysturvallisin kuivike. Jos polttoturvetta ei enää nosteta, niin sanottujen ympäristöturpeiden hinnat nousevat arviolta 60 prosenttia ( Maaseudun Tulevaisuus 26.3.).

Äskettäin joukko energiayhtiöitä vetosi yhteisellä julkilausumallaan kaukolämmön tuottamisen edellytysten turvaamiseksi. Turpeenpolton alasajo uhkaa rapauttaa kaukolämpöverkkojen toimintaa joka puolella Suomea.

Energiayhtiöt ovat selvittäneet, että turpeen käyttö puoliintuu kaupunkien lämmitysenergian lähteenä jo kolmessa vuodessa. Kun turpeen tuottajat sopeuttavat tuotantoaan tarpeeseen, jo ensi kesänä energiaturvetta nostetaan ennätyksellisen vähän. Vähennys vaihtelee alueittain viime kesään verrattuna 50 prosentista sataan prosenttiin. Vauhti on siinä määrin huima, että turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025. Se taas ei ole ollut kaiketi kenenkään tavoite.

Energiayhtiöiden katseet ovatkin kääntyneet puumarkkinoille. Niiden mielestä nykyinen kemera-tuki pitäisi laajentaa koskemaan energiapuun korjuuta valtiota lukuunottamatta kaikkien metsänomistajien ensiharvennusrästikohteita eikä vain yksityismetsänomistajien.

Ilman tuensaajien joukon kasvattamista kuitupuun hinta puumarkkinoilla todennäköisesti nousee, kun energiapuuta ei ole riittävästi korvaamaan puuttuvaa turvetta. Kuitupuun hintaa nostaisi myös idea pienpuun korjuutuen poistamisesta, jota energiayhtiöt viisaasti vastustavat. Kuitupuun kallistuminen heikentäisi suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.Metsänomistajien lyhyen tähtäimen voitot kääntyisivät pitkällä tähtäimellä tappioksi. Lisäksi tuontihakkeen käyttö kasvaisi merkittävästi, mikä olisi omiaan horjuttamaan huoltovarmuutta. Toki vaikutukset olisivat suuria paikallisesti mutta myös kansantaloudellisesti.

Turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025.

Kommentoi