Pääkirjoitus 30.3.2021: Uusi Etyk tuntuu olevan nyt kovin kaukana

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kysyi sunnuntaina Vieraskynä-kirjoituksessaan ( Helsingin Sanomat 29.3.), tarjoaisiko vuosi 2025 tilaisuuden vahvistaa Helsingin henkeä.

Avaus on tuttua Niinistöä. Kun suurvaltapolitiikan keskusteluareena on kakofoniaa täynnä ja kovasävyiset puheet ja jopa tarkoitukselliset loukkaukset risteilevät, hän kohottaa kätensä ja lausuu, mitä jos kumminkin etsittäisiin jotakin yhteistä.

Maailman valtapolitiikka on murroksessa, jonka lopputulos ei ole niin itsestään selvä kuin usein ajatellaan. Kiinalla on pitkän aikavälin ongelmia. Sekin ikääntyy, mikä heikentää huoltosuhdetta varsin nopeasti. YK:n ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä jokaista sataa työikäistä kiinalaista kohti on lähes 70 huollettavaa alle 15- tai yli 64-vuotiasta, kun vielä vuonna 2015 huollettavia oli vain 37. Toisaalta Kiina ei ole kyennyt parantamaan tuottavuuttaan.

Aasian yksi suuri arvoitus on Intia, jonka protektionismi ja uudistusvastaisuus pitävät maata pikkutekijänä maailmantaloudessa. Intialla on kuitenkin valtava kehityspotentiaali, sillä sen väkiluku ylittää pian 1,4 miljardia. YK:n väestöennusteen mukaan tällä vuosikymmenen lopulla Intia on jo maailman väkirikkain maa. Voi olla erehdys kuvitella, että Intia ei piittaa maailmanmenosta. Kiinan ja Intian yhteenotot Himalajan vuoristossa Galwanin laaksossa viime kesänä ja Naku Lan laaksossa jälleen tammikuussa todistavat Intian olevan hereillä.

Venäjä on oma lukunsa. Sen väkiluku väheni jälleen viime vuonna ollen 143,8 miljoonaa. Venäjän väkiluku pienenee, kun syntyvyys laskee. Eläkeiän nostosta ei ole juuri apua työvoiman vähenemiseen. Jo nyt noin 30 prosenttia maan alle 73-vuotiaista eläkeläisistä käy töissä.

EU:n jääminen jakokulmaan on mainio matemaattispoliittinen kielikuva. Jakokulmassa on EU se, jota jaetaan. Kielikuva yllyttää pohtimaan, mikä luku on jakokulman toisella puolella, jakajana. Vanhastaan Venäjä on pyrkinyt luomaa kahdenväliset suhteet EU-maihin ja samaa polkua näyttä Kiinakin askeltavan. Osallistuuko myös Yhdysvallat jakolaskuun vai pyrkiikö se liittoutumaan kokonaisen EU:n kanssa, mikä vetäisi unionia pois jakokulmasta?

Niinistö pohtii uutta Etyk-kokoontumista neljän vuoden päästä, kun alkuperäinen tapahtuma täyttää 50 vuotta. Ajatus on kaunis, mutta onko se realistinen, onkin hyvä kysymys. Etykin on nähty osaltaan johtaneen muutokseen – vapauden, demokratian ja oikeuksien vahvistumiseen koko maanosassa. Tällä hetkellä moni maa pyrkii vähentämään vapautta, demokratiaa ja kansalaistensa oikeuksia. Kaikesta huolimatta ilmastoasioista ja arktisen alueen sotilaallisen merkityksen kasvusta on tietysti tärkeää käydä dialogia. Vaikka vain lämpimikseen.

Jääminen jakokulmaan on mainio matemaattispoliittinen kielikuva.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.