Pääkirjoitus 2.4.2021: Oikeuskansleri kompuroi ja hallitus kärsii

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ajautui hiljaisella viikolla kärsimystunnelmiin, kun ensin keskiviikkona perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen esityksen kansalaisten liikkumisrajoituksiksi ja kiirastorstaiaamun ensimmäinen uutinen oli hallituksen kokonaiskannatuksen lasku kahdella prosenttiyksiköllä.

Asetelma luo painetta paitsi kehysriiheen, myös kuntavaalikamppailuun.

Hallitus on valmistellut liikkumisen rajoituksia kuukausia, mikä tekee epäonnistumisesta erityisen katkeran kalkin. Perustuslakivaliokunta tukisti hallitusta erityisesti kaiken liikkumisen kieltämisestä. Sen mielestä kielto olisi pitänyt kohdistaa tartunnanlähteisiin, joita lakiesityksen perusteluissa mainitaankin.

Kummalliseksi hallituksen epäonnistumisen tekee se, että esitys oli kovin monessa suhteessa puutteellinen ja perustuslain vastainen. Vielä viime viikolla pääministeri esimerkiksi arvioi, ettei kontakteja ihmisten kodeissa voi rajoittaa muutoin kuin tiukoilla liikkumisen rajoituksilla. Perustuslakivaliokunta piti käsitystä virheellisenä. Kotirauhan suoja ei valiokunnan mielestä estä yksityisten kokoontumisten kieltämistä lailla.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin tehtävä on huolehtia ennakollisesta laillisuusvalvonnasta. Oikeustieteilijät oudoksuvatkin voimakkaasti laillisuusvalvonnan kehnoa toimivuutta. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on monta kertaa aiemminkin arvostellut ankarasti lakiehdotuksia ja valmiuslain mukaisia asetuksia. Huomionarvoista on, että myös oikeusasiamies Petri Jääskeläinen havaitsi hallituksen esityksessä "runsaasti merkittäviä oikeudellisia ongelmia" ( Helsingin Sanomat 1.4.). Professori Jukka Kekkonen puolestaan katsoo, että lainvalmistelusta näyttävät usein puuttuvan riittävät vaikutusarvioinnit ja teknisiä ongelmia on kohtuuttoman paljon ( Yle 1.4.).

Kulkutaudin estäminen on toki ollut vaikeaa lainsäädännöllisesti, koska monia asioita on tehty ensi kertaa. Poikkeuksellista on ollut sekin, että oikeuskansleri on konsultoinut hallitusta lakiesityksen luonnosteluvaiheessa ja sitten myöhemmin tarkastanut esityksen.

Poikkeusoloista huolimatta oikeuskanslerin harkintakykyä voidaan pitää puutteellisena. Nyt esiintulleet ongelmat ovat johdatelleet muistelemaan, mitä Pöysti tekikään juuri ennen oikeuskansleriksi tuloaan. Hän oli alivaltiosihteeri valtioneuvostossa vastuualueenaan sote-uudistus, joka oli tämän tästä perustuslakivaliokunnan hampaissa, eikä lopulta toteutunut.

Oikeuskanslerin harkintakykyä voidaan pitää puutteellisena

Kommentoi