Pääkirjoitus 7.4.2021: Putinin ja Bidenin pokerin panoksena on rauha

Seitsemän vuotta kestäneessä Itä-Ukrainan konfliktissa on kuollut YK:n mukaan yli 13 000 ihmistä. Jäätyneeksi konfliktiksi Sotilaallinen tilanne on jännittynyt helmikuun lopulta lähtien kiihtyvällä vauhdilla Itä-Ukrainassa ja Krimin niemimaalla, mikä antaa syytä vakavaan huoleen myös Suomessa.

Venäjän asevoimien joukkoja on siirtynyt jopa 4000 miehen verran Krimille, jonne on rahdattu myös raskasta kalustoa. Venäjä pitää laittomasti valtaamaansa niemimaata omanaan, eikä ota kuuleviin korviinsa toimintaansa kohdistuvia huolia ja moitteita.

Venäjän operointiin on monta syytä. Yksi on Krimin vesitilanne. Niemimaa on kärsinyt Krimin laittomasta Venäjään liittämisestä lähtien vesipulasta, koska Ukraina katkaisi Djnepristä Pohjois-Krimille johtavan vesikanavan. Sitä kautta niemimaan makeasta vedestä tuli 85 prosenttia ennen keväättä 2014 ( Interfax 25.12.).

Venäjän presidentillä on myös huoli duuman vaaleista. Putinin vallan takaavan Yhtenäinen Venäjä -puolueen menestystä voisi edesauttaa jokin sotilaallinen manööveri tai joku muu näyttävä osoitus presidentin voimasta ja taidoista.

Mielialoja Venäjällä on pahaenteisesti pohjustettu sotaisilla Ukrainan vastaisilla keskusteluilla mediassa. Ukrainan on esimerkiksi väitetty valmistelevan hyökkäystä. Keskusteluissa on vilahtanut myös ydinaseiden mahdollinen käyttö ( Helsingin Sanomat 7.4.). Lisäksi Ukrainan ääneenlausuma toive päästä sotilasliitto Naton suojiin on osaltaan kiristänyt tilannetta.

Venäjän viime päivien ärhäköitä reaktioita selittää se, että Ukrainan presidentti Vladimir Zelensky on keskustellut puhelimitse Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin kanssa pitkänäperjantaina. Biden antoi lupauksen USA:n horjumattomasta tuesta maan suvereniteetille. Käytännössä lupaus tuo Natoa lähemmäksi Venäjän rajoja. On epäilty, että Putin haluaa testata Bidenin puheiden pitävyyttä.

Tiukoista lausunnoista perääntymällä voi menettää kasvonsa.

Tilanteen laukeamista estää se tosiseikka, että tiukoista lausunnoista perääntymällä voi menettää kasvonsa. Etenkään Putinilla sellaiseen ei ole varaa, vaikka hän juuri allekirjoittikin lain, joka mahdollistaa hänen presidenttiytensä vuoteen 2036 saakka. Toisaalta ei Bidenkään voi perääntyä, koska silloin uskottavuutta katoaisi Yhdysvalloilta laajemminkin.

Sotilaallisen uhan rakentaminen on tapa ajaa omaa etua. Venäjä on viime vuosina osoittanut Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa, että se voi myös ryhtyä sotatoimiin.

Putinin ja Bidenin pokeriksi kulminoituneen tilanteen panoksena on aidosti rauha ja valitettavan mahdollinen lopputulema on sota, jonka rajoja ei kukaan osaa piirtää. Presidentti Sauli Niinistön äskettäiselle ehdotukselle uudesta Etykistä tuntuu olevan tilausta jo nyt, eikä vasta vuonna 2025.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut