Jukka-Pekka Räsäsen kolumni: Haluan suhteellisuutta rokotekeskusteluun, sillä sisälle lukittautuneina emme voi elää

Jukka-Pekka Räsänen

Jukka-Pekka Räsänen

Otamme päivittäin riskejä. Jokainen työmatka voi johtaa liikennekuolemaan. Jokainen lounas tukehtumiseen. Jokainen uintireissu hukkumiseen.

Riski kuolla salamaniskuun on 1 / 138 849. Sitä voi pitää jo häviävän pienenä. Paljon todennäköisempää on heittää henkensä esimerkiksi liikenneonnettomuudessa. Viime vuonna sen riski oli Suomessa noin 1 / 26 000.

Emme mieti näitä riskejä, sillä ne ovat osa päivittäistä elämäämme.

Tänä keväänä mediassa on saanut runsaasti palstatilaa Astra Zenecan koronarokotteeseen yhdistetyn vakavan verenhyytymishäiriön yleisyys. Esimerkiksi Iso-Britanniassa riski saada vakava veritulppa Astra Zenecan koronarokotteesta on ollut 1 / 250 000. Rokotuksen jälkeen tapahtuneen aivolaskimotukoksen vuoksi on kuollut yksi miljoonasta.

Koronaviruspandemia ja rokotteet ovat niin lähellä jokapäiväistä elämäämme, että harvinaisetkin haittavaikutukset puhututtavat paljon. Se on luonnollista. Suhteellisuudentaju on kuitenkin hyvä pitää mukana.

Vertailun vuoksi: riski saada veritulppa ehkäisypillereiden käytön seurauksena on 1 / 2 000. Ja riski saada sellainen lentomatkalla on jo 1/ 1 000.

Sisälle lukittautuneina emme voi elää.

Myös koronainfektio itsessään on veritulpan riskitekijä. Ja vieläpä huomattavasti rokotetta suurempi. Koronaan sairastuneilla laskimotukoksen riski on noin yhden suhde kymmeneen. Vertailut eivät ole suinkaan allekirjoittaneen päästä vetämiä, vaan arvostetun lääketieteen julkaisun, British Medical Journalin koostamia.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistutti STT:n haastattelussa viikonloppuna, että Suomessakin esimerkiksi tavallisten tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, kuten ruoansulatuskanavan verenvuoto tai maksavaurio, aiheuttavat useita kuolemia vuosittain. Kiistattomista haittavaikutuksista huolimatta harva kyseenalaistaa Buranan käytön.

Riskeistä on hyvä käydä avointa keskustelua. Mittasuhteet eivät saisi kuitenkaan paisua ihmisten mielissä liian suuriksi. Tälläkin hetkellä lukuisat suomalaiset pohtivat, uskaltavatko ottaa koronarokotetta.

Asiantuntijat ovat kuitenkin jo painavasti todenneet, että rokotteen hyödyt ovat monin verroin sen haittoja suuremmat.

Rokote on tiemme yhteiskunnan avautumiseen.

Sillä sisälle lukittautuneina emme voi elää.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.