Pääkirjoitus 16.4.2021: Hyvä suunnitelma ohjaa huolehtimaan väylistä

Eduskunta sai torstaina käsiteltäväkseen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka ulottuu aina vuoteen 2032 saakka. Neljän vuoden välein päivitettävällä 12-vuotisella suunnitelmalla tavoitellaan liikennejärjestelmän ylläpitoon pitkäjänteisyyttä, jota siitä onkin perinteisesti paljon puuttunut.

Historiallista suunnitelmaa ovat valmistelleet kaikki eduskuntapuolueet parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Valmisteluun on osallistunut myös satoja toimijoita eri puolilta Suomea.

Suunnitelma lähtökohta on hyvä, sillä se tunnustaa tosiasiat. Perusväylänpidon laiminlyönti tai siitä tinkiminen tulee lopulta kovin kalliiksi. Tällä hetkellä valtion väyläverkon korjausvelka yhteensä noin 2,8 miljardia euroa, josta maanteiden osuus on 1,5 miljardia ja rataverkon 1,25 miljardia euroa.

Suunnitelma ei sisällä määrärahaesityksiä korjausvelan hävittämiseksi. Vuoteen 2032 mennessä korjausvelka olisi pudonnut 2,2 miljardiin euroon.

Korjausvelan kokonaissumma ei kerro koko totuutta, sillä väylien kunnossapidossa etusijalle asetetaan pääväyläverkko, kuten oikein onkin. Sen sijaan osalla vähäliikenteisiä väyliä korjausvelka voi kasvaa, jos elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet täyttyvät muuten.

Suunnitelman sanamuodot haastavat maakuntien kansanedustajia pitämään oman alueen tarpeita ahkerasti esillä.

Suunnitelma nostaa esille myös kuntien katuverkon korjausvelan.

Yksi tärkeimmistä itäsuomalaisista edunvalvontakohteista on Savon ja Karjalan ratojen kunnossapito, peruskorjaus ja kehittäminen jo ennen Itäradan hankeyhtiön suunnittelutöitä ja mahdollista radan rakentamista. Lupaus toimenpiteistä sisältyy kyllä suunnitelmaan, mutta korostetummin ovat esillä idästä katsoen kaukaiset TEN-T-ydinverkon peruskorjaussuunnitelmat.

Suunnitelma nostaa esille myös kuntien katuverkon korjausvelan, joka on kaksi miljardia euroa. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi valtio on valmis nostamaan valtionavun 3,5 miljoonasta eurosta vuodessa 26,5 miljoonaan euroon vuosina 2025-2032, mutta ehtona on, että kunnat panostavat katuverkkoon saman verran itse. Valtionavustuksesta osa kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille sekä uusille MAL-seuduille, joihin muun muassa Kuopio kuuluu.

Tierahoista on ollut tähän saakka kovin helppo tinkiä muka tärkeämpien hankkeiden hyväksi. Jospa ne ajat olisivat nyt lopullisesti ohi. Jos niin käy, ansio kuuluu suurelta osin suunnitelman parlamentaariselle valmistelulle. Myönteinen kokemus lisää paineita hyödyntää samaa valmistelumallia muissakin suurissa kysymyksissä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.