Päätoimittajalta: Linjakkuuden tilalla on hurlumheitä

Seppo Rönkkö

Seppo Rönkkö

Koronan vastaista taistelua on Suomessa kestänyt yli vuoden ajan. Sotatermein ensi vaiheen puolustustaistelusta siirryttiin kesäksi asemasotavaiheeseen, mutta rintamalinjan toiselta puolelta kuului voimistuvaa kolinaa ja pulinaa. Vihollinen nimeltään covid-19 kokosi rivejään toiseen hyökkäykseen, jota vastaan valmistauduimme kasvomaskeilla, käsidesillä, etätyöllä ja -opetuksella, turvaväleillä sekä sulkemalla ravintoloita.

Varsinaiset asetoimitukset olivat toiveissa. Rokotteita kehitettiin, mutta niiden valmistuminen pistimiin laitettavaksi oli enemmän kuin epävarmaa. Ensimmäiset pistokset annettiin Suomessa kuin viivästyneinä joululahjoina.

Covid-19 on ennen kokematon vihulainen. Se on laittanut maailman menon uuteen uskoon. Vaikka virus on vähentänyt ihmisten liikkumista, elämä on ollut yhtä hurlumheitä.

Se on seurausta epävarmuudesta, joka on lisääntynyt alkuvuoden aikana. Suomi on kansainvälisessä vertailussa selvinnyt pandemiasta hyvin, mutta naruja vetelevän hallituksen päätöksenteon loogisuuteen on alkanut tulla valuvikoja.

Kuntavaalien piti olla huomenna, mutta ne siirrettiin kesäkuulle tautivaaran takia. Ei olisi tarvinnut, mutta siirretty mikä siirretty. Pulinat pois.

Pohjoissavolaisittain käsittämätöntä oli päätös laittaa tulipalokiireellä pönkkä ravintoloiden oville. Siinä hallitus jyräsi maakunnallisen koronanyrkin, jonka mukaan maakunnan koronatilanne oli perustasolla. Vielä käsittämättömämpää oli, kun ravintolasulkua jatkettiin.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulta huristeltiin suksiboksi katolla pääsiäisen viettoon Lappiin. Siellä hiihtokeskuksessa oli tiiviimpää kuin moneen vuoteen. Siinä sitä oli kansalaisella ihmettelemistä, kun hallitus kasasi hieman aiemmin liikkumisrajoituksia. Ne kaatuivat perustuslakivaliokunnassa.

Samanlaisella hopulla Pohjois-Savon ravintolat päädyttiin avaamaan. Tämä viimeistään konkretisoi, kuinka hyvin valtiovalta yrittäjien ja heidän työntekijöidensä arkea tällä hetkellä tuntee.

Rokottaminen on pandemiataiston kärkeä. Alkuvaiheessa ongelmana oli huono saatavuus. Kun rokotteita on alkanut tulla, keskustelu adenovirusrokotteiden turvallisuudesta on saanut ylisuuret mittasuhteet. Kaikkiin rokotteisiin sisältyy haittavaikutuksia, mutta asian äärelle on hyvä pysähtyä.

Kumpi on suurempi riski? Jäät odottamaan itsellesi mieluista piikkiä vai otat aikaisemmin tarttuvaa, arvaamatonta ja tappavaa virusta torppaavan rokotteen terveysviranomaisten suositusten mukaisesti?

Siitä päättää jokainen itse toivottavasti enemmän tiedon kuin mielikuvien perusteella.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.