Pääkirjoitus 21.4.2021: Veitsiluodon lopetus tekee kipeää koko Suomelle

Tiistai oli Kemille ja koko Suomelle murheen päivä. Paperinkulutuksen voimakkaan laskun vuoksi uutinen Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden lopettamisesta ja 670 työpaikan menetyksestä ei tullut yllätyksenä. Silti on vaikea kuvitella, että tehtaiden kassavirta olisi negatiivinen, koska ulospäin kaikki vaikuttaa olevan kohdallaan. Kyse on tehokkaasta integraatista, mikä tarkoittaa sitä, että tehdasalueella on sellutehdas, saha ja paperikoneita. Kaiken lisäksi integraatti sijaitsee meren rannalla. Vesikuljetukset ovat halpoja.

Päätös sopeuttaa tuotantoa pysyvään kysynnän laskuun on sinänsä ymmärrettävä. Korona on vain kiihdyttänyt ilmiötä. Niinpä Stora Enso ei halua olla enää paperiyhtiö, vaan etsii tuottoja pakkauksista, puutuotteista ja erilaisista biomateriaaleista. Siksi myös Ruotsissa Kvarnsvedenin tehtaalta työ katoaa 440 ihmiseltä. Silti on pakko kysyä: olisiko ollut henkilöstön kannalta pehmeämpiä tapoja kuin sulkea tehtaat kerralla ja kovin pikaisesti?

Stora Enso ei toki ole ainoa metsäteollisuusyritys, joka sulkee paperitehtaitaan. Viime elokuussa UPM ilmoitti sulkevansa Kaipolan paperitehtaansa. Viimeisten noin 20 vuoden aikana Suomessa on lopetettu 34 paino- ja kirjoituspaperikoneen tuotanto. Veitsiluodon jälkeen tuotantoon jää, ainakin toistaiseksi, vielä seitsemän tehdasta Suomessa: yksi Stora Enson, neljä UPM:n, yksi Tervakosken ja yksi Sappin tehdas. Niidenkin tulevaisuutta varjostaa aleneva kysyntä. Muuallakin Euroopassa on nähty vastaava kehitys. Kun vielä 2010 paperikoneita oli 257, viime vuonna niitä oli enää 135. Lopetetuista 122 paperikoneesta ainoastaan 25 on muutettu muuhun tuotantoon.

Kun asiat sanotaan halki, tuskin kukaan kiistää sitä seikkaa, että A4-kopiopaperin valmistus on kovin vaatimaton osoitus suomalaisesta osaamisesta. Paino- ja kirjoituspapereita on lisäksi kovin vaikea jalostaa nykyistä pitemmälle. Siksi jotain aivan uutta on pakko kehittää. Pakkauksistakaan tuskin irtoaa teknologisia huipputuotteita, sen sijaan puutuotteissa ja varsinkin erilaisissa biomateriaaleissa on valtava potentiaali monipuoliseen tuotantoon.

Stora Enson ratkaisu tarjoaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen puoliväliriiheen selkänojan panostaa myös puuraaka-aineen uudenlaisen käytön tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Juuri nyt markkinoiden muutos tekee kipeää Kemissä ja koko Suomessa, mutta ei maailma tähän lopu. Puuta kasvaa Lapissa niin paljon, ettei yksi Metsä Groupin tehdas kykene käyttämään likikään kaikkia puita, joita hiilinielujen kasvua tukevilta hakkuilta irtoaa. Jalostettavaa riittää.

Jotain aivan uutta on pakko kehittää.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut