Pääkirjoitus 23.4.2021: Metsiä pitää varjella EU:n byrokratialta

EU:n keskiviikkona julkaisemat kestävän rahoituksen taksonomian kriteerit ovat säikäyttäneet paitsi metsänomistajat myös metsäteollisuusyritykset. Kriteeristö sulkisi suomalaista metsätalousosaamista tiukasti byrokratian kahleisiin suuryritysten kautta. Niiden puunhankinnan kestävyyden valvonta ulottaisi byrokratian kaikkiin yli 13 hehtaarin metsätiloihin, joiden pitäisi kyetä osoittamaan kestävyytensä raaka-ainelähteenä. Se taas edellyttäisi sitoutumista ilmasto-hyötyanalyysin valmisteluun ja metsänkäyttötapojen seurantaan 30 vuoden ajaksi (Maaseudun Tulevaisuus 21.4.). On mahdollista, että kestävän rahoituksen taksonomian kriteereiden seuranta onnistuisi metsäsertifiointijärjestelmien kautta. Se on komission ehdotuksessa myönteistä. Muuta myönteistä siitä onkin vaikea löytää.

EU haluaa ohjata rahoitusmarkkinoita ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin. Tässä on juuri esityksen mätä kohta. Sinänsä kaunis tavoite muuttuu helposti irvikuvakseen, kun metsätalouden dynamiikkaa ymmärtämättömät ryhtyvät soveltamaan sääntöjä käytäntöön. Lisäksi vanhastaan tiedetään, että mitä enemmän yksityiskohtaista byrokraattista sääntelyä, sitä enemmän tulkinnanvaraisuuksia. Maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä toimiva metsätalous kannolta tehtaalle ja lopputuotteisiin saakka on täynnä keskinäisriippuvuuksia.

Suomessa on kyllä totuttu noudattamaan sääntöjä ja lukemaan pykälät niin kuin ne on kirjoitettu, toisin kuin monessa muussa maassa. Ikävimmillään suomalainen metsätalousklusteri menettää toimintaedellytyksiään, mikä tietää kilpailukyvyn paranemista jossain EU:n ulkopuolella, esimerkiksi Venäjällä. Jos tuotantoa siirtyisi sinne, kiittäisivätkö ilmasto ja ympäristö silloin?

EU:n komission tavoitteet ovatkin Suomen näkökulmasta karmeita ajatusvirheitä. Jos metsien markkinaehtoista hyödyntämistä rajoitetaan, Suomen tavoittelema ilmastoneutraalius voi jäädä saavuttamatta. Suomen talousmetsien hoito sopii esimerkiksi mille maalle tahansa maailmassa, vaikka kotimaisesta keskustelusta voisi ajoittain muuta päätellä.

Luonnossa on valtava voima, joka parhaillaan purkautuu roudan alta. Se on uudistumisen ja kasvun voimaa, joka näkyy erityisen vahvasti metsissä. Sitä on viisasta hyödyntää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Suomalaiset ovat osanneet niin toimia tähän saakka, eikä EU:n pidä antaa estää sitä jatkossakaan. Suomalaisten europarlamentaarikkojen ja Sannan Marinin (sd.) hallituksen ministereiden tehtävä on torjua turha sääntely.

Tavoitteet ovatkin Suomen näkökulmasta karmeita ajatusvirheitä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut