Pääkirjoitus 1.5.2021: Kasvu mahdollistaisi tiukemman politiikan

Kehysten ylittämistä, leikkauksia ja veronkorotuksia. Hallituksen viestintä puolivälieräriihestä oli sirpaleista ja kokonaisuus saattoi helposti jäädä epäselväksi. Iso kuva lopulta on, että Suomi velkaantuu nopeasti lisää ja isoja rakenteellisia uudistuksia ei ole tiedossa.

Valtion velka oli maaliskuun lopussa 128,4 miljardia euroa eli asukasta kohden 23 140 euroa. Hallituksen hyväksymässä julkisen talouden suunnitelmassa valtio ottaa velkaa 2022–2025 vuosittain yhä noin 7–9 miljardia euroa. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee yli 75 prosenttiin. Ennen koronapandemiaa se oli vielä noin noin 60 prosenttia.

Monet talouden asiantuntijat ja heidän perässään myös oppositiojohtajat tarttuivat hallituksen talouspolitiikkaan ankarasti. Maailmantalous on alkanut kasvaa, ja edessä lähes kaikkien ennusteiden mukaan erittäin voimakas noususuhdanne.

Perinteisen ajattelun mukaan silloin menoja pitäisi suitsia ja valtion taloutta tasapainottaa. Laskusuhdanteessa, joka tullee eteen seuraavalla hallituskaudella, liikkumavara kapenee oleellisesti.

Oletus kuitenkin edelleen on, että Suomi haluaa tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ja tasapainottaa velan kasvua.

Taloutta vauhdittaa erityisesti Yhdysvaltojen voimakas elvytys. Varman toimitusjohtajan Risto Murron sanoin ”Yhdysvallat tulee kasvamaan tänä vuonna kovempaa kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen…amerikkalaiset kuluttajat ostavat eurooppalaiset tehtaat tyhjiksi” (Kauppalehti 30.4.).

Seuraavalla hallituskaudella liikkumavara kapenee oleellisesti.

Keskusta yritti esiintyä riihessä Suomen talouden vakauttajana, jonka tavoitteena on velkaantumisen saaminen haltuun. Luvut osoittavat toista, vaikka valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) toisti, että riihen päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä. Lisävelka ja aiemmat päätökset ovat sen työn jo pitkälti tehneet.

Keskustan ajautuminen vastakkain sekä vihreiden että vasemmiston kanssa oli keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan puolueen omaäänisyyttä. Ääni ei kuitenkaan lopulta ollut kovin kuuluva, mistä tietysti kertoo aika paljon puolueen nykyiset kannatusluvut.

Vaikka riihen talouslinjaukset jäivät näyttävästä kriisiytymisestä huolimatta kovin ohuiksi, on sovussa toki hyvääkin. Koronapandemia jyllää edelleen ja Suomessa tarvitaan jämäkkää kriisin hoitamista. Uusien virusvarianttien suhteen pitää olla varuillaan ja rokotukset on hoidettava kuntoon mahdollisimman nopeasti ja laajasti koko väestössä.

Kommentoi