Pääkirjoitus 4.5.2021: Näkyy olevan taas aika uudistaa metsien verotusta

Metsärahastot hyödyntävät taitavasti paitsi metsälain suomia mahdollisuuksia myös uudenlaisiin omistajiin valmistautumatonta metsäverolainsäädäntöä. Onko kyse ongelmasta? Vastaus riippuu vastaajasta ja hänen motiiveistaan.

Metsälain mahdollisuuksien hyödyntämisessä on tavoite maksimoida tuotot aikavälillä, joka on metsien kiertoaikaan verrattuna lyhyt. Kun metsiä hakkaa lain sallimissa rajoissa maksimaalisen harvaksi, puuta saa metsästä paljon teollisuuden käyttöön. Maan muokkaamisesta ja uuden kasvun varmistamisesta ei tarvitse huolehtia, koska luonto hoitaa sen itse. Pulma on siinä, että ei ole varmuutta, milloin uusia taimia syntyy tai syntyykö. Lain suoma mahdollisuus peitteiseen metsänkasvatukseen antaa siis tilaa röyhkeälle keinottelulle.

Yksityinen metsänomistaja on tottunut siihen, että metsien uudistaminen tarkoittaa uuden kasvun varmistamista päätehakkuun jälkeen kylvämällä tai istuttamalla uusia puita. Se on ylisukupolvista metsänhoitoa, kestävää omistusta.

Metsäverolainsäädännön tehokkaassa hyödyntämisessä metsiin erikoistuneet osakerahastot liikkuvat puolestaan harmaalla alueella silloin, kun ne perustavat yhteismetsiä voidakseen hyödyntää metsävähennyksen.

Metsävähennys on tarkoitettu luonnollisille henkilöille, kuolinpesille ja yhteismetsille, mutta ei osakeyhtiöille tai osakerahastoille.

Oma lukunsa on se, että metsien tuotosta rahastoja ja yhtiöitä verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla, mutta perhemetsänomistajia 30 prosentin verokannalla 30 000 euroon saakka ja sen ylimenevältä osalta 34 prosentin verokannalla.

Ei ole varmuutta, milloin uusia taimia syntyy.

Metsärahastot ovat taitavan verosuunnittelun ja lakiin jääneen porsaanreiän ansiosta voineet maksaa muita enemmän metsätilakaupoissa, joista ne ovat siten saaneet leijonanosan. Tällä hetkellä osakerahastojen metsäomaisuus on noin 400 000 hehtaaria.

Oma ongelmansa on se, että metsärahastojen omistajanvaihdosten seurauksena suomalaismetsien omistusta on siirtynyt ulkomaille. Taaleri on myynyt 14 000 hehtaaria ranskalaiselle vakuutusjätti AXA:lle ja United Bankers reilun 18 000 hehtaarin rahastonsa Saksaan ( Yle Uutiset 2.5.). Niitä ei välttämättä kiinnosta suomalainen metsänhoito. Juuri ulkomaisen omistuksen lisääntymisen estämiseksi hallitus päätti puoliväliriihessä, että metsävähennyksen hyödyntämistä rajoitetaan. Se oli askel oikeaan suuntaan.

Suomalainen metsäverotus on perinteisesti tähdännyt metsien kestävään kasvuun ylisukupolvisesti. Tavoite on toteutunut mainiosti, mutta osakerahastojen toimista päätellen järjestelmä on jäänyt ajastaan jälkeen. Näyttääkin, että metsäverotuksen kokonaisuudistukselle on tilausta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.