Pääkirjoitus 5.5.2021: Könönpellon koulu kelpaa laajemminkin malliksi

Varkautelaisen Könönpellon koulun opettajien ammattijärjestöltä OAJ:lta saama Vuoden koulu 2021 -tunnustus nostaa mainiolla tavalla esille myönteisen ajattelun voimaa. Koulussa viihtyvät sekä oppilaat että henkilöstö, kun ilmapiiri on hyvä, yhteisöllinen ja osallistava (Savon Sanomat 4.5.).

Könönpellon koulu on niin sanottu ProKoulu eli Positiivisen ryhmässä oppimisen koulu. Toimintamallia ovat kehittäneet Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot sekä Niilo Mäki -säätiö vuodesta 2013 alkaen. Tavoite on oppia lähestymään asioita myönteisesti. Se ei silti tarkoita, että vaikeita asioita peiteltäisiin tai lakaistaisiin maton alle. Puutteiden esilletuomiseen päinvastoin kannustetaan, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ja asioita korjata.

ProKoulu-mallia kenties tunnetumpi on tähän saakka ollut KiVa Koulu, joka on puolestaan Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jonka tehoa on myös kovasti kiitetty. On tärkeä ymmärtää, ettei ProKoulu ei tee KiVa Koulua tarpeettomaksi tai päinvastoin, vaan toimintamallit tukevat toisiaan.

Työelämässä ilmenee aivan samanlaisia ongelmia kuin koulumaailmassa. Siksi Könönpellon tapa toimia sopii malliksi laajemminkin. Esimerkiksi avoin ja eritoten rakentava keskustelukulttuuri hyödyttää oikein oivallettuna jokaista työyhteisöä.

On hyvä tiedostaa könönpeltolaisten tavoin, että myönteisen toimintakulttuurin luomiseksi on tehtävä paljon töitä. Perustan luovat pienet asiat kuten ruokarauha ja tervehtimisen kulttuuri, jotka toki kuuluvat jo lähtökohtaisesti fiksun kansalaisen tapoihin. On myös opeteltava antamaan ja ottamaan vastaan myönteistä palautetta. Mainio idea on "älän kääntäminen" eli kiellot voi vaihtaa kannustukseksi.

Valittaakin voi, mutta valitus on viisasta kohdentaa sinne, mistä voi löytyä myös apu, mikä on kyllä erinomainen ohje jokaiselle kansalaiselle. Yleinen purpatus ainoastaan kuormittaa ympärillä olevaa yhteisöä, eivätkä ongelmat ratkea.

Suomalaiselle työelämälle on tyypillistä varsinkin kehun, kiitoksen ja kannustuksen vastaanottamisen vaikeus. Myönteisestä palautteesta voi tulla hämmentynyt olo, jos palautteeseen ei ole sisältynyt viestiä sen tarkoituksesta. Korjaava palaute on puolestaan aivan ymmärrettävistä syistä vaikein palautteen laji niin antajansa kuin vastaanottajansa kannalta. Kyse on pitkälti opituista asioista, työelämän kulttuurista. Uusia, parempia tapoja on siis opeteltava. Siihen Könönpellon esimerkki on mainio kannustin.

Myönteisen toimintakulttuurin luomiseksi on tehtävä paljon töitä.

Kommentoi