Pääkirjoitus 13.5.2021: Kahta hyvän kasvun vuotta seuraa pitkä piina

Valtiovarainministeriön virkamiehet eivät keskiviikkona riehaantuneet hehkuttamaan Suomen talouskasvun kasvaneita mahdollisuuksia tänä ja ensi vuonna, koska he katsovat kauemmaksi.

Toisaalta eivät ennustetut tämän vuoden 2,6 prosentin ja ensi vuoden 2,5 prosentin kasvu eivät edes ole suuren suuria lukuja. Itse asiassa ne ovat vähän varovaisempia ennusteita kuin muilla. Esimerkiksi OP ja Nordea katsovat tämän ja ensi vuoden kasvuluvun alkavan kolmosella. Joka tapauksessa pandemiasta johtuvan talouskriisin häntä näyttää jäävän lyhyeksi, mistä sopii kiittää Sanna Marinin (sd.) hallitusta.

Talouskasvun vauhti kiihtyy, koska koronapandemia näyttää rokotusten ansiosta hellittävän ja erityisesti siksi, että muun muassa Yhdysvallat työntää markkinoille valtavia summia elvytysrahaa.

On syytä muistaa, että kasvupyrähdys ei ole itsestäänselvä, sillä korona väijyy uhkana edelleen. Pelot kohdistuvat mahdolliseen uuteen taudin ilmaantuvuuteen syksyllä. Taudin ehkäisy on parasta talouspolitiikkaa kaikkialla.

Valtiovarainministeriössä on laskettu, että julkisen talouden rahoitusasema palaa talouden kasvupyrähdyksen ansiosta koronanjälkeiseen normaalitilaan, joka vain on valitettavasti yhä selvästi miinusmerkkinen, vuonna 2025 menojen ja tulojen epätasapaino on 4,6 miljardia euroa eli 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellaisella uralla ei ole mahdollista jatkaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Niin sanottu vastuullinen talouspolitiikka ei ole ratkaisu, jos se merkitsee pelkästään menojen leikkauksia. Toisaalta talouden tasapainotus pelkästään veroja korottamalla näivettää.

Talouskriisin häntä näyttää jäävän lyhyeksi.

Julkisyhteisöjen kasvava velka on peikko, jota on syytä pelätä. Sen puraisu on varma, kun korkotaso nousee. Siksi on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka pienentävät valtiontalouden alijäämää. Jälleen luetellaan mantraa, johon kuuluvat sote-uudistus, työllisyystoimet ja investoinnit uuteen.

Väestön vanhenemisen ongelmaa ei voi poistaa hetkessä, vaikka työperäisen maahanmuuton lisäämiseen on toiveita asetettu. Vaisu kasvu puolestaan ei katoa sormia napsauttamalla, vaan edellyttää pitkäjänteistä yritysmyönteistä talouspolitiikkaa ja rohkeutta panostaa tulevaisuusinvestointeihin. On päästävä kasvuun kiinni.

Ratkaisujen hakemisen vaikeuskerrointa kasvattaa nimenomaan julkisen talouden alijäämäisyys. Lähivuosina on luvassa jatkuvaa vääntöä rahasta jo entisiin kohteisiin, uusista puhumattakaan. Lisäksi kapeakatseisuus maahanmuuttokysymyksissä ja penseä suhtautuminen Suomen jäsenyyteen EU:ssa ovat omiaan vaikeuttamaan ongelmien ratkaisua, mutta toistaiseksi sellaisilla näkemyksillä on kovin paljon kannatusta.

Kommentoi