Suomessa on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua lainvalmistelun laadusta. Jotkut uudistukset ovat edenneet viallisina soveltamisasteelle, jotkut eivät ole edenneet valmistelua pidemmälle. Näyttävimpiä karilleajoja oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaatuminen sosiaali- ja terveysuudistuksen ajauduttua perustuslailliseen umpisolmuun.
Liikenteeseen liittyviä lakiuudistuksia on toteutettu kaksin kappalalein, joiden puutteita on korjattu tai korjataan lyhyen kokemuksen jälkeen. Ne ovat Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeriin Anne Berneriin henkilöitynyt taksilaki sekä ajokorttilaki.
Suuressa kuvassa taksilain uudistus tähtäsi kilpailun avaamiseen. Uudistamiseen oli toki perusteensa, mutta nopeasti ilmeni, että se tehtiin ilman riittäviä pohjaselvityksiä. Ongelmia oli esimerkiksi hinnoittelun läpinäkyvyydessä ja kuljettajien ammattitaidossa. Ennen kuulumatonta ei ole ollut, että savolainen taksimatkustaja on joutunut opastamaan Helsingissä taksinkuljettajaa määränpään löytymiseksi.
Taksisääntelyn ensimmäiset korjausliikkeet tulivat voimaan vappuna, loput syksyllä.
Ajokorttilain viilaamista valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön alaisessa työryhmässä. Muutosten pitäisi tulla voimaan ensi vuonna.
Ajokorttilain uudistuksen keskeisenä pontimena ei ollut kolme vuotta sitten liikenneturvallisuus vaan kalliina pidetyn ajokortin hinnan alentaminen. Se tarkoitti teoria- ja ajotuntien määrän vähentymistä.
Kun opetuslupaopettajan vaatimukset kevenivät, opetusluvat yleistyivät selvästi. Kun opetuslupaopettajalta ei edellytetä enää teoriakoetta, välittääkö hän opetettavalleen mahdollisia omia virheellisiä liikennekäyttäytymismalleja?
Liikennepsykologin nimeämistä ministeriön työryhmään on perusteltuna. Uudessa ajokorttilaissa ei ole pakollista lääkärintarkastusta. Sanomattakin selvää on, että riskikuljettajien tunnistamisesta ennen ajokortin saamista tuli aiempaa vaikeampaa.
Ajoluvan ratkaisee lopulta ajokokeen läpäiseminen. Inssi on kuitenkin eräänlainen käytännössä tehtävä lyhytaikainen teoriakoe, jossa testataan myös auton käsittelytaitoja. Täysin eria asia kuitenkin on, kuinka ajokortin saanut käyttäytyy omin avuin liikenteessä.
Eikä siitä ole kuin 25 vuotta, kun ajokortin saaneiden takalasissa oli ensimmäisen vuoden niin sanottu 80-lätkä. Miksi se ei toimisi yhä turvallisuustekijänä? Raskaissa ajoneuvoissa käytetään perustellusti muuta liikennettä alhaisempia nopeusrajoituksia, vaikka ratin takana ovat ammattikuljettajat.