Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 24.5.2021 Työeläkesijoituksissa varovaisuus on paikallaan

Kansainvälinen vertailu osoittaa selvästi, miten tiukka vakavaraisuussääntely leikkaa ikävimmillään hyvin merkittävästi tuottoja ja löyhä sääntely puolestaan mahdollistaa merkittävästi suuremmat tuotot.

Eläketurvakeskuksen torstaina julkistamassa 23 eläkesijoittajan vertailussa sääntelyero ei tosin selitä suomalaisten työeläkesijoittajien keskinäisiä eroja, vaikka korkeimpaan tuottoon ylsikin Kirkon eläkerahasto 7,2 prosentin reaalituotollaan, sillä toiseksi nousi tiukan vakavaraisuussääntelyn piirissä oleva Ilmarinen. Sen sijoitusten reaalituotto oli 6,8 prosenttia. Ilmarisen kanssa saman sääntelyn piirissä toimiva eläkeyhtiö Varma jäi sijoituksillaan 2,5 prosentin reaalituottoon.

Sijoitustuottoja on parempi tarkastella pidemmällä sihdillä. Senkin vertailu tekee. Viimeisten kymmenen vuoden aikana paras keskimääräinen vuosituotto oli Kanadan työeläkerahastolla, 9,1 prosenttia. Toiseksi paras oli Norjan kansainvälinen eläkerahasto tasan yhdeksän prosentin tuotollaan ja kolmas ruotsalainen puskurirahasto AP4. Sen tuotto oli 8,6 prosenttia.

Miten kävi suomalaisten työeläkesijoitusten? Niiden keskimääräinen tuotto oli 4,4 prosenttia.

Suuri ero suomalaisten tappioksi yllyttää jyrkkiin johtopäätöksiin suomalaisten surkeista sijoitustaidoista ja sijoitustoimintaa ohjaavan sääntelyn vahingollisuudesta.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander huomauttaa asiallisesti, että keskituottovertailun lopputulos riippuu valitusta ajankohdasta ja että myös valuuttakurssit vaikuttavat tuloksiin.

Suuri ero suomalaisten tappioksi yllyttää jyrkkiin johtopäätöksiin.

Viime vuonna olisi ollut järkevää lisätä osakepainoa sijoituksissa, kun kurssit romahtivat koronapandemian säikäytettyä sijoittajia maailmanlaajuisesti. Sääntelyn pakottamana osa työeläkesijoittajista joutui kuitenkin pienentämään osakkeiden osuutta kaikista sijoituksista vakavaraisuussyistä. Eli ne myivät, kun olisi pitänyt ostaa.

Lienee selvää, että vakavaraisuussäädökset haittasivat työeläkeyhtiöiden järkevää sijoitustoimintaa äkillisessä pörssiromahduksessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sääntelyä pitäisi löysentää kautta linjan.

Yli 220 miljardin euron suuruisilla työeläkevaroilla ei pidä leikkiä, eikä niillä pidä ottaa tarpeetonta riskiä. On tärkeää tiedostaa, että suuriin tuotto-odotuksiin sisältyy aina suuria riskejä, jotka voivat oikeasti toteutua.

Varovaisuusperiaatetta kunnioittaen sääntelykehikon muuttamisen tarpeita olisi kuitenkin viisasta selvittää, jotta rationaalinen sijoitustoiminta olisi mahdollista myös erilaisissa äkillisissä muutostilanteissa.