Pääkirjoitus 23.5.2021: Syrjäytyminen uhkaa todella turvallisuutta

Torstaina julkistettu valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko kohdistaa oivaltavasti valokeilaa syrjäytymiseen ja sosiaaliseen pahoinvointiin, jotka uhkaavat suomalaisten turvallisuudentunnetta.

Selonteon mukaan melko pieni ja pääosin syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista ihmisistä koostuva joukko tekee suurimman osan rikoksista. Tutkimusten mukaan alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista.

Väkivalta, kiusaaminen ja seksuaalinen kaltoinkohtelu voivat johtaa ihmisen elämän väärille raiteille jo lapsuudessa.

Potentiaali ongelman kasvuun on suuri, sillä köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa noin 860 000 kansalaista. Rikoksen poluille tie vie helposti silloin, kun huono-osaisuus kasautuu ja monimuotoistuu. Silloin elämänhallinta vaikeutuu.

Pulmatilanteissa alkoholin rooli on keskeinen. Runsas alkoholinkulutus selittää osaltaan sitä, että erityisesti miehille sattuu onnettomuuksia ja tapaturmia yli kaksinkertaisesti Tanskaan verrattuna.

Jo torstaina oppositio arvosteli eduskunnassa sitä, että säännelty maahanmuutto ei selonteon mukaan uhkaa sisäistä turvallisuutta, vaan toteaa sen olevan pysyvä osa yhteiskuntaa. Suomeen suuntautuvasta muuttoliikkeestä on yli 90 prosenttia työ-, perhe- ja opiskeluperäistä ja alle kymmenen prosenttia humanitääristä maahanmuuttoa. Viime vuonna oleskeluluvan sai 1700 ihmistä kansainvälisen suojelun perusteella. Muilla perusteilla ensimmäisen oleskeluvan sai 32 800 ihmistä, joista yli 12 000 tuli kausityöhön.

Kuopiossa on oltava edunvalvontamielessä hereillä.

Opposition arvostelu ei aivan osu, sillä selonteossa todetaan myös laajamittaisen maahantulon uhka. Siihen on tarkoitus varautua viranomaisten yhteistyöllä, harjoittelulla ja viestinnällä. Terrorisminkin uhan selonteko muistaa.

Savolaisittain kiintoisinta antia ovat selonteon muotoilut, joista voi päätellä, että Kuopiossa on oltava edunvalvontamielessä hereillä, kun pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmien uudistustyötä käynnistellään. On esimerkiksi välttämätöntä selvittää, mikä ajatus on taustalla, kun puhutaan alueellisten palvelutarpeiden huomioonottamisesta suorituskykyä ja voimavaroja varmistettaessa.

Selonteon mukaan pelastuslaitoksille tarvitaan päätoimista henkilöstöä 750 henkilötyövuotta nykyisten 6200 lisäksi. Päälle pitää laskea vielä 200 päätoimista henkilöä varalallaolojärjestelmän korvaamiseksi. Sopimuspalokuntalaisten määrää on ajatus lisätä kolmisen prosenttia eli 450.

Vastausta vaille jää kysymys, miten taata rahoitusta kaikkiin mainittuihin kehittämistarpeisiin, sillä rahanreikiä on myös poliisissa, Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut