Väestötilastossa toivoa ja murhetta

Pohjois-Savoon muutti tammi-huhtikuussa 61 enemmän kuin lähti pois. Luku on suurempi kuin koskaan aikaisemmin seurantakaudella, joka alkoi vuonna 1990. Vaikka korona ilmiötä selittääkin, sen ei tarvitse vähentää iloa muuttovoitosta (Savon Sanomat 26.5.).

Pohjoissavolaisten määrä oli tosin 170 pienempi kuin viime vuoden vappuaattona, mutta miinus on selkeästi lyhyempi kuin kolme vuotta sitten, jolloin maakunnan väkiluku supistui 1087 asukkaan verran.

Sisä-Savossa oli aihetta erityiseen iloon. Rautalammin väestö kasvoi suhteellisesti eniten koko maakunnassa, koska kuntaan on muuttanut lapsiperheitä. Suonenjoelle puolestaan muutti enemmän kuin sieltä lähti. Sisä-Savon viehättävien kuntien suosiossa ei perimmältään ole mitään ihmeellistä. Asumisen rajoja määrittävät usein työntekemisen mahdollisuudet, jotka lienevät kunnissa parantuneet.

Valtakunnallisen tilaston mukaan vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella syntyi lähes tuhat lasta enemmän kuin viime vuonna, mikä on ison ilon aihe. Tosin silti syntyvien määrä jää tänä vuonna noin 48 500 lapseen, kun vielä 2010 lapsia syntyi lähes 61 000.

Pohjois-Savossa syntyvyys pysyi murheenkryyninä. Alkuvuonna syntyi vain 600 lasta. Jos vauhti ei kiihdy vuoden loppuun mennessä, syntyneiden määrä laskee ennätyksellisen alas 1800 lapseen. Se olisi yli 500 vähemmän kuin vuonna 2015 ja yli 1500 vähemmän kuin vuonna 1990.

Kommentoi