Pääkirjoitus 28.5.2021: Mielenterveyspalvelujen hätätila vaatii hätätoimia

Kuopion kaupungin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on niin suuri työntekijäpula, että on syytä puhua hätätilasta. Kun terveydenhuollon tärkeältä sektorilta puuttuu kaksi kolmasosaa työpanoksesta, on nopeasti selvitettävä, miten työntekijäpula on mahdollista ratkaista nopeasti. On hyvä, että Itä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut lakiin perustuvan valvontatehtävänsä vakavasti ja ryhtynyt ongelman edellyttämiin toimiin. Kesäkuulle sovittu valvontakokous osuu tosin kuntavaalien vuoksi hankalaan ajankohtaan (Savon Sanomat 27.5.).

Hoitotakuu oli ylittynyt maaliskuun loppuun mennessä nuorten tiimissä 61 asiakkaalla ja lasten tiimissä neljällä asiakkaalla. Jonotusaika nuorilla on nyt kymmenen kuukautta ja lapsilla neljä kuukautta. On aivan joutavaa selittää, että syntynyt tilanne johtuisi koronasta, vaikka se epäilemättä onkin kärjistänyt tilannetta lisäämällä ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä, käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Todellisuudessa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on ollut ruuhkaa hyvin pitkään, mikä on ollut omiaan kasvattamaan erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi ongelma on ollut varsin yleisesti tiedossa, mutta jostakin syystä asian hoito on jäänyt yleisen taivastelun asteelle.

Yksi syy pulmiin tarttumattomuuteen on varmasti raha ja tapa käyttää sitä. Kuntataloudessa on tavanomaista jakaa niukkuutta tasaisesti ikään kuin se olisi parasta politiikkaa, mitä se ei ole. Parempaa politiikkaa on panna asioita tärkeysjärjestykseen ja hoitaa sitä listaa niin pitkälle kuin rahat riittävät. Tietenkin kuntapolitiikka on monisyisempää, mutta sekään ei kelpaa selitykseksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen katastrofaaliseen nykytilanteeseen.

Kuopion kaikkien nykyisten kuntapäättäjien on syytä panna käsi sydämelle ja kysyä, onko asialle tehty kaikki voitava, vai onko jostakin löytynyt omasta mielestä tärkeämpiä menokohteita varjeltavaksi päättyvällä kuntavaalikaudella.

Pitkällä aikavälillä on tärkeää pohtia lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisen juurisyitä, siis yhteiskunnallisia taustatekijöitä, joita on varmasti paljon ja monenlaisia. Syiden pohtimisen aika ei vain ole nyt, koska tilanne on niin sanotusti päällä.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat voivat hoitamattomina johtaa pulmien kroonistumiseen, joka saattaa pilata ihmisten elämää läpi vuosikymmenten. Sellaista kärsimystä on kaikin tavoin pyrittävä ehkäisemään. Se on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti järkevää pitemmän päälle.

On aivan joutavaa selittää, että syntynyt tilanne johtuisi koronasta.

Kommentoi