Jaana Airaksisen kolumni: Oliko turvepäätös ilmastoteko?

Jaana Airaksinen, Jaana Airak

Turvetuotannon lopettamisesta päätettiin maksaa isoja korvauksia, yhteensä noin 70 miljoonaa euroa uutta rahaa.

Kaikista lähteistä tulevat tuet mukaan lukien turvetuotannon lopettavia yhtiöitä saatetaan tukea jopa 600–700 miljoonalla eurolla.

Päätös on herättänyt laajaa närkästystä. Monet ovat pitäneet sitä huonona ja kohtuuttomana.

Tiedeväki on protestoinut, koska samaan aikaan tieteeltä leikattiin 35 miljoonaa euroa.

Mutta onko selvää, että turvepäätös oli huonoa politiikkaa? Sillä jos katsotaan, mitä päätöksellä saatiin aikaan, mitä rahalla ostettiin, niin sekään ei ole ihan vähän.

Kun lasketaan yhteen turpeen polttamisen ja turvetuotantoalueiden päästöt, ne ovat noin 12 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä on nyt kertaheitolla, yhdellä ainoalla poliittisella päätöksellä eliminoitu pysyvästi yli 80 prosenttia.

Oliko asia kuitenkaan ihan niin mustavalkoinen?

Ilmastonmuutoksen torjunnasta on puhuttu vuosikymmeniä, koskaan aikaisemmin ei kuitenkaan ole yhdellä liikkeellä saatu aikaan mitään läheskään vastaavaa.

Kun päätöksen hintaa arvioidaan tulosten eli vältettyjen kasvihuonekaasujen näkökulmasta, käytetty rahasumma ei itse asiassa olekaan kovin suuri.

Jos päätöksen vaikutukset lasketaan 20 vuoden verran tulevaisuuteen, kukin vältetty hiilidioksiditonni maksaa 5–6 euroa, vaikka ratkaisun hinnaksi laskettaisiin tuo todennäköisesti liioiteltu 700 miljoonaa euroa.

Jos vaikutukset lasketaan 100 vuoden päähän, hinta jää noin euroon per vältetty hiilidioksiditonni. Tämä on itse asiassa todella vähän, Euroopan sisäisessä hiilikaupassa hiilidioksiditonnin hinta on heilunut välillä jo yli 60 eurossa.

Monet suunnitelluista ilmastonmuutosta torjuvista toimenpiteistä maksaisivat satoja euroja kutakin eliminoitua hiilidioksiditonnia kohti.

Oliko turvepäätös sittenkin hyvää ilmastopolitiikkaa?

Vaikka Keskustan toiminta herätti närkästystä, oliko asia kuitenkaan ihan niin mustavalkoinen kuin minä se esitettiin?

On myös hyvä kysyä, voitaisiinko suunnilleen samalla mallilla saavuttaa myös muita helppoja ja halpoja voittoja ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Turvemaille raivatut pellot – suopellot – tuottavat nekin hyvin pieneltä alalta yli 10 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä.

Kirjoittaja on Into Kustantamon toimitusjohtaja ja kirjailija.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut