Pääkirjoitus 9.6.2021 Investointihyppy on hyvä, jos uusi taso pysyy

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tiistaina investointitiedustelun, jonka mukaan teollisuuden investointiaste kipuaa tänä vuonna noin 24 prosenttiin. Luku on huima, kun sitä vertaa viime vuosien surkean pieniin numeroihin, mutta kansainvälisessä vertailussa sillä sijoittuu vain keskikastiin. Luku on ollut tällä vuosituhannella suurempi vain vuonna 2009.

Viime vuodesta investoinnit kasvavat 16 prosenttia liki 8,6 miljardiin euroon. Kiinteät investoinnit ovat ennätystasolla. Niissä investoinneissa metsä- ja elintarviketeollisuus lyövät tahtia, kun taas tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa kemianteolisuus on vahvin. Tosin myös teknologia- ja metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostukset kasvavat reippaasti.

Investointeja koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin tarvitaan periaatteessa jatkuvasti, jotta tuotantokoneisto pysyy kunnossa ja kilpailukykyisenä. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneilla pyritään nostamaan tuotteiden ja palvelujen jalostusastetta tai kehittämään uusia tuotteita.

Yritykset investoivat, kun panostuksille on odotettavissa tuottoa. Siinä suhteessa näkymiä varjostavat työvoiman, raaka-ainden ja välituotteiden saatavuus ja hinnat.

Metsäteollisuudessa investointilama on kestänyt pitkään ja sitä on selittänyt paperin jatkuvasti kutistuva kysyntä. Kapasiteettia on poistunut viime vuosina enemmän kuin on tullut tilalle, joten investointien piristyminen on nyt luontevaa.

Metsäteollisuuden investointien soisi jatkuvan, mutta myönteistä kehitystä uhkaa vakavasti epäjohdonmukainen EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka saattaa irvokkaimmillaan tehdä Suomen metsistä laskennallisen päästölähteen. Jos niin käy, metsäteollisuuden moni tulevaisuuden investointi jää haaveeksi. Vihreän siirtymän investoinnit vaikeutuvat, jos EU ei tunnusta metsien keskeistä roolia fossiilisten polttoaineiden korvaajana.

Yritykset investoivat, kun panostuksille on odotettavissa tuottoa.

Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat tulevaisuuden kasvun paras tae, mutta niihin liittyvät epävarmuudet ovat omiaan pitämään investointitason matalana. Tänä vuonna T&K-menojen arvioidaan olevan lähes 3,4 miljardia euroa eli peräti puoli miljardia enemmän kuin toissa vuonna. Tason pitämiseksi työelämäprofessori Martti Hetemäen äskettäinen ehdotus yritysten tutkimus- ja tuotekehitysvähennyksestä on syytä ottaa vakavasti.

Hetemäki on selvittänyt, miten OECD-maissa yritysten T&K-panostuksista verokannustimien osuus on yli 50 prosenttia. Tutkimukset lisäksi osoittavat verovähennysten toimivan paremmin kuin suorat tuet.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut