Näistähän tuli kunnon kuntavaalit

Seppo Rönkkö

Seppo Rönkkö

Pääsiäisen seutuun harmiteltiin, kun kuntavaalit siirtyivät kesäkuulle. Syy oli tietysti korona, jonka kehityksen suuntaa terveysviranomaiset pitivät tuolloin huolestuttavana. Monien mielestä vaalit olisi voitu pitää ajallaan, jos hallitus olisi vatuloinnin sijaan ryhtynyt valmistelemaan vaaleja poikkeusoloihin soveltuviksi.

Jälkikäteen arvioituna kuntavaalien järjestämiselle huhtikuussa ei ollut esteitä, mutta viisauksien imelimpiin lajeihin kuuluu jälkiviisaus. Pelko siitä, että kesävaalit eivät kiinnostaisi, saattaa olla totaalisen väärä. Ennakkoääniä on annettu hyvin.

Kun koronatilanne on hellittänyt, kuntavaalien loppukirissä on päästy itse asiaan. Ehdokkaat ja puolueiden establishment kiertää kenttää. Kansalaisten toiveille ja huolille on riittänyt kuuntelijaa. Hyvältä kuulostavia lupauksia on annettu. Osa niistä toteutuu, suurin osa ei. Se on poliittista realismia.

Mikä hienointa, keskustelu ei ole ollut väistelyä vaan poliittiset vaihtoehdot erottuvat. Hallituksen ja opposition välillä on tietysti linjaerimielisyyksiä, mutta mikä mielenkiintoisinta myös hallituspuolueiden välillä on eriseuraisuutta.

Merkityksetöntä se ei ole, vaikka kuntavaaleissa ei valita kansanedustajia. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun kuuntelee ehdokkaiden puheita. Ne myötäilevät valtakunnallisissa teemoissa puolueen linjaa.

Esimerkiksi: Kokoomuslaisten mielestä sotemalli on syntymättömänäkin susi. Vihreät, vasemmistoliittolaiset ja demarit haluavat siihen maakuntaveron, jonka keskusta laittaisi vasta valmisteluun.

Tai: Muut puolueet ovat arvostelleet demareita liian tiukoista koronarajoituksista. Vastaus on ollut, että tautitilanne on hallinnassa. Jotenkin kummallista kuitenkin on, että pari viikkoa sitten ei päässyt KuPS:n peliin. Nyt fanit menevät EM-kisoihin Kööpenhaminaan ja Pietariin.

Yllätys ei ole, että perussuomalaiset puhuvat kriittisesti maahanmuutosta.

Jne. Jne.

Teemat vaikuttavat toki kuntien asemaan, mutta niiden päättämisessä kunnanvaltuuteilla ei ole nokan koputtamista. Ellei sitten satu olemaan kansanedustaja.

Äänestäjän kannattaa paneutua siihen, mitä mieltä kandidaatit ovat oman kinkeripiirin kehittämisestä. Vanhusten huolto, kouluverkosto, kunnan talous ja elinvoiman edistäminen uusien työpaikkojen luomiseksi ovat hyviä yleisotsikoita.

Millaisilla päätöksillä omassa kunnassa on neljän vuoden kuluttua parempi asua ja olla?

Suomessa jokainen voi äänestämällä vaikuttaa. Kovinkaan kaukana on valtioita, jossa se on vain haave. Ehdokkaaksi asettuvat ansaitsevat osaltaan kiitoksen demokratian toteutumisesta.

Kommentoi